21.6. on maailman munuaissyöpäpäivä

Uutiset   •   Kesä 20, 2018 07:30 EEST

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 13, 2018 08:57 EEST

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 2,4 miljoonaa euroa eli noin 62 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on lähes 900 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 600 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 2,4 miljoonan euron summa koostuu pääosin kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta maksetuista korvauksista klinikoille ja sairaaloille. Maksuihin sisältyvät tutkimuskeskuksille suoritetut korvaukset tutkimuspotilaiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, tutkimushenkilökunnan palkoista ja hallinnointikuluista. Tästä summasta yli kolmasosa on tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet (lähes 900 000 euroa) koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista (joita ovat esimerkiksi luentopalkkiot, asiantuntijalausunnot ja osallistumiset lääketieteellisiin asiantuntijakokouksiin) sekä koulutuskustannuksista. Terveydenhuollon organisaatioiden etuudet (noin 600 000 euroa) koostuvat edellä mainittujen lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2017 Pfizer on maksanut taloudellisia etuuksia 790 suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 546 eli 69 % on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Suostumusprosentti on edelleen noussut viime vuodesta. Terveydenhuollon ammattilaisille on maksettu etuuksia keskimäärin 1 100 euroa ja mediaani etuus on ollut 420 euroa.

Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer on maksanut vuonna 2017 taloudellisia etuuksia 68 suomalaiselle terveydenhuollon organisaatiolle.

Yhteistyöstä tukea terveydenhuollon kehittämiseen

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Yhteistyön tekeminen terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa on Pfizerille tärkeää.Sen avulla voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita, turvallisia ja terveyttä edistäviä hoitoja. Mahdollistamme myös terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen koulutuksiin, jotta heillä olisi käytettävissään alan uusin tieto”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksuilla tehdään lääkkeiden kehitystyötä

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksut koostuvat sairaaloille ja klinikoille maksetuista korvauksista kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Nämä maksut suoritetaan terveydenhuollon organisaatioille, ei yksittäisille lääkäreille.

Summa koostuu maksuista, jotka kattavat kliinisten lääketutkimusten eri vaiheet, mukaan lukien potilaiden rekrytointi, potilaiden matkakustannukset, poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot osastolla, laboratorio-, kuvantamis- ja muut tutkimustoimenpiteet sekä potilaiden hoidon, mukaan lukien vertailuryhmän saama hyvän hoitokäytännön mukainen lääkitys. Tutkimuslääkkeet lääkeyritys toimittaa veloituksetta eikä niiden arvoa huomioida tässä yhteydessä. Lääkeyritykset maksavat myös tutkimuksiin liittyvät hallinnointikulut. Maksut sisältävät myös tutkimushenkilökunnan palkat sekä tutkijalääkäreille tutkimuksen tekemisestä sairaalan maksamat palkkiot.

Tässä summassa on mukana myös tutkimusyhteistyö, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa. Näissä biopankkiaineistoja hyödyntävissä tutkimushankkeissa on mukana useita julkisia ja yksityisiä toimijoita.

”Tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä liittyy uusien lääkkeiden kehittämiseen. On kaikkien etu, että uusia lääkkeitä kehitetään ja tutkitaan myös suomalaisessa terveydenhuollossa ja suomalaisten potilaiden kanssa”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen kertoo.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa ja käytännön kokemuksia uusimmista lääkkeistä ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

--

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta

https://www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2017 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Lue lisää »

#antibioottiresistenssi monipuolisesti esillä SuomiAreenassa

Uutiset   •   Kesä 12, 2018 11:52 EEST

Kansainvälistä tupakatonta päivää vietetään 31.5.

Uutiset   •   Touko 31, 2018 08:02 EEST

Maailman IBD-päivänä julkaistaan kansainvälinen kyselytutkimus ulseratiivista koliittia sairastavien kokemuksista

Uutiset   •   Touko 18, 2018 07:58 EEST

Uusia työkaluja digitaalisen terveystiedon hyödyntämiseen

Uutiset   •   Touko 14, 2018 15:33 EEST

Helsingin ja Turun yliopistojen yhteisen DigPhen-hankkeen (Tools for digital phenotyping of disease entities) tavoitteena on digitaalista terveystietoa hyödyntäen tunnistaa sairauksien yksilöllisiä ominaisuuksia ja kehittää diagnostiikkaa. Hanke tuo yhteen Suomen johtavat sairaalabiopankit, yhdeksän terveysalan yritystä ja joukon akateemisia toimijoita kehittämään uusia työkaluja terveystiedon tehokkaalle tutkimuskäytölle. Hankkeen rahoitus tulee yliopistojen lisäksi Business Finlandilta ja yritysyhteistyökumppaneilta.

Terveystiedon tehokas hyödyntäminen tutkimuksessa ja potilashoidossa edellyttää korkealaatuista, kattavaa terveydenhuoltojärjestelmää ja pitkään käytössä olleita sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tallennettu suuri määrä sairauksiin liittyvää seurantatietoa erilaisten mittaustulosten, lausuntojen ja merkintöjen muodossa. ”DigPhen-hanke on tärkeä, koska tiedon määrä sekä vaihtelevat merkintä- ja tallennustavat tekevät aineistojen käsittelystä perinteisin menetelmin haastavaa, ellei mahdotonta”, toteaa Helsingin Biopankin tieteellinen johtaja, professori Olli Carpén.

DigPhen-hankkeessa testataan uusimpien työkalujen, kuten koneoppimisen, soveltumista terveysdatan hyödyntämiseen. Laajoja tietokokonaisuuksia käsittelemällä pyritään hahmottamaan eri tautien ilmenemisessä esiintyviä lainalaisuuksia sekä käytettyjen hoitomuotojen ja hoitotulosten välisiä syy-seuraussuhteita. Painopistealueiksi on valittu Parkinsonin tauti, sepelvaltimotauti sekä tietyt syöpätaudit, koska niillä on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys. Hankkeessa käsitellään vain tunnisteetonta potilastietoa.

”Keskeisimpänä tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla Suomen poikkeuksellisen laajapohjainen terveysdata saadaan paremmin palvelemaan suomalaista terveydenhuoltoa ja lääketieteellistä tutkimusta, ja tätä kautta suomalaista elinkeinoelämää”, kertoo dosentti Heli Salminen-Mankonen Turun yliopistosta. Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä eri sairaanhoitopiirien tietovarantojen yhteen sovittamiseksi. ”Hankkeessa saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uusien liiketoimintamallien suunnitellussa ja täten edistää uudentyyppisten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien luomista”, arvioi Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Lisätiedot:

Prof. Olli Carpén, Helsingin Yliopisto, olli.carpen@helsinki.fi

Dos. Heli Salminen-Mankonen, Turun yliopisto, hejsalm@utu.fi

Jaakko Parkkinen, Pfizer Oy, jaakko.parkkinen@pfizer.com

Yrityspartnerit:

Bayer Nordic SE, Biocomputing Platforms Ltd Oy, Granitics Oy, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Innofactor Oy, MediSapiens Oy, Merck, Sharp & Dohme Corp., Pfizer Oy, Roche Oy, Sanofi Oy ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Lue lisää »

Selvitys: Potilaiden mukaanotto antikoagulaatiohoidon kehittämiseen tehosti laatua ja paransi tuottavuutta

Lehdistötiedotteet   •   Touko 14, 2018 08:06 EEST

Suomen Lääkärilehdessä 11.5.2018 julkaistun selvityksen mukaan eteisvärinää sairastavien uusittu hoitomalli tehosti merkittävästi Mehiläisen Lahden Omalääkärisi-terveysasemien hoitoprosessia. Hoitohenkilökunnan antikoagulaatiohoitoon käyttämä työaika väheni kolmasosaan. Vähitellen merkittävä osa potilaista siirtyi käyttämään suoria antikoagulantteja ja varfariinilla jatkavien hoito tehostui huomattavasti. Ratkaisuja olivat potilaslähtöinen toiminta, hoitomallin kehittäminen ja koulutus.

Eteisvärinän yleisyys on suoraan verrannollinen väestön ikääntymiseen. Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen (0,4 %), mutta se yleistyy nopeasti iän myötä niin, että yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 %.1 Vuonna 2014 ei-läppäperäisen eteisvärinän hoitoprosessi valittiin yhdeksi Lahden Omalääkärisi -terveysasemien kehittämiskohteeksi. Henkilökunnan oman toiminnan tehokkuutta haluttiin lisätä sekä potilasturvallisuutta parantaa.

Aluksi hoitajille ja lääkäreille järjestettiin yhteisiä koulutuksia. Hoitomallin kehittämistä jatkettiin osallistamalla myös potilaita, jotta he ymmärtäisivät paremmin eteisvärinän hoitoa ja hoitotasapainon tärkeyden. Noin 800 eteisvärinädiagnoosin omaavalle potilaalle pidettiin yleisötilaisuus, jossa kerrottiin eteisvärinään liittyvistä asioista ja tarjottiin mahdollisuus keskustella henkilökunnan kanssa itseä kiinnostavista hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuudesta tuli paljon positiivista palautetta ja terveysaseman aktiivinen lähestyminen koettiin hyvin myönteisenä.

Kolmannessa kehitysvaiheessa vuoden 2016 alussa käynnistettiin pienryhmät. Niihin kutsuttiin potilaita, joiden hoitotasapainossa oli erityistä kehittämistä. He saivat mm. elintapaohjausta. Vähitellen merkittävä osa potilaista siirtyi käyttämään suoria antikoagulantteja ja varfariinilla jatkavien hoito tehostui huomattavasti.

Selvityksen mukaan vuosina 2013–2014 varfariinia käyttävien potilaiden hoitoon sitoutui 20 % terveysasemalla vastaanottotyössä olevien hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittava työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Erotus aiempaan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika (yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos) on voitu käyttää muuhun hoitotyöhön. Määrällisesti vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.

Potilas, jolla on hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva eteisvärinä, altistuu aivohalvaukselle ja vakaville vuodoille. Aivohalvaus aiheuttaa ensimmäisenä vuonna 24 341 € kustannukset ja vakavat vuodot 16 975 € kustannukset.2

”Komplikaatioiden ilmaantuvuustietojen ja laskennallisten kulujen perusteella voidaan arvioida, että Lahdessa on voitu välttää yhden vuoden aikana 1–4 aivohalvausta ja 3–9 vakavaa vuotoa. Potentiaaliset säästöt ovat siten vuositasolla 80 000–246 000 euron luokkaa. Näillä Lahden Omalääkärisi -lähiklinikoiden asiakaslähtöisillä toimintamallimuutoksilla voitiin jonkin verran hallita henkilökunnan lisäystarpeita, parantaa työn tuottavuutta ja samalla lisätä potilaiden hoidosta saamaa terveyshyötyä,” kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Korhonen, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:stä.

Selvitys Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseenon julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 11.5.2018. Sen ovat kirjoittaneet Meri Karppinen (kehittäjäsairaanhoitaja, Lahden Keskustan lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy), Kari Korhonen (LKT, THM, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkintöneuvos, vastaava lääkäri, Lahden Eteläinen ja Keskustan Lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy) ja Juha Laine (terveystalouspäällikkö, dosentti, Pfizer Oy).

Lisätietoja

  • yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Korhonen, Lahden Eteläinen ja Keskustan Lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, puh. +358 50 369 8618

Lähteet

1 Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.

2 Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J: Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Lääkärilehti 35/2017.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Tutkimus: Suomalaiset tuntevat punkkien levittämät taudit hyvin, mutta ulkomaanmatkojen osalta riskit hämärän peitossa

Uutiset   •   Touko 03, 2018 07:41 EEST

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta tietää puutiaisten eli punkkien levittävän borrelioosia ja TBE:tä eli puutiaisaivotulehdusta. Valtaosa myös tietää, miten taudeilta voi suojautua. Harva kuitenkaan hoksaa, että punkit ja niiden levittämät taudit ovat yleisiä myös monin paikoin esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Baltiassa.

Yli 90 prosenttia suomalaisista tietää punkkien levittävän borrelioosia ja lähes yhtä moni (78 %) punkkien levittämästä TBE-viruksesta (Tick-Borne Encephalitis) eli puutiaisaivotulehduksesta. Tämä käy ilmi lääkeyhtiö Pfizerin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista eri puolilta Suomea.

Suomalaisten tietämyksessä TBE:n levinneisyydestä on sen sijaan aukkoja. Noin puolet vastaajista tunnistaa riskin Virossa ja muissa Baltian maissa, mutta vain harva suomalaisista tietää, että puutiaisaivotulehdusta esiintyy myös muualla Keski-Euroopassa. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, ettei tiedä missä maissa puutiaisaivotulehdusta esiintyy.

TBE:n riskialueet ovat lisääntyneet viime vuosina. Suomessa myös puutiaisaivotulehdustapausten määrä on kasvanut huomattavasti. TBE:tä on tavattu erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta myös esimerkiksi Kokkolassa, Simossa ja Lappeenrannassa. Paitsi asuminen myös matkailu esiintymisalueilla lisää riskiä puutiaisaivotulehduksen saamiseen.

”Harva tulee ajatelleeksi, että punkit olisi syytä huomioida myös reissuun lähtiessä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Etenkin TBE:n esiintymisalueilla liikkuvien golffareiden, purjehtijoiden, suunnistajien, mökkeilijöiden, retkeilijöiden ja vaeltajien tulisi noudattaa varovaisuutta. Kesäloman viettoon suuntaavien suomalaisten olisikin hyvä tarkistaa, kuuluuko matkakohde TBE:n riskialueisiin”, muistuttaa Pfizer Oy:n tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman.

Puutiaisaivotulehdusta kantavat punkit ovat Suomen, Ruotsin, Viron ja muiden Baltian maiden lisäksi riesana Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Kroatiassa.

Harva ottanut puutiaisaivokuumeelta suojaavan rokotteen

Puutiaisaivotulehdus eli TBE eroaa selvästi toisesta punkin levittämästä taudista, borrelioosista. TBE on harvinaisempi, sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä, mutta siltä voi suojautua rokottautumalla. Borrelioosi on yleisin punkkien levittämä tauti, ja sitä voidaan hoitaa antibiootein. Sitä vastaan ei kuitenkaan ole rokotetta.

Vaikka suomalaiset tuntevat punkkien levittämät taudit, vain harva on rokottautunut puutiaisaivotulehdusta vastaan. Ainoastaan 7,4 % kyselyn vastaajista on ottanut rokotuksen, ja yli puolet vastaajista ei ole edes harkinnut rokotteen ottamista. Yleisintä rokotteen ottaminen on eteläsuomalaisten keskuudessa, joista lähes joka kymmenes on hankkinut suojan tautia vastaan. Itäsuomalaisista puolestaan ainoastaan 4,4 % on ottanut rokotteen. Ne, jotka ovat ottaneet ensimmäisen rokotteen, ovat myös pitäneet huolta rokotussuojan ylläpitämisestä. Lähes 80 % rokotteen ottaneista vastaajista oli ottanut kaikki tehosterokotteet.

”Rokotusaikataulua on syytä noudattaa, jotta hankittu rokotussuoja pysyy yllä, ohjeistaa Åhman. ”Kannattaa huomioida suojautuminen myös vaatetuksella ja pyrkiä näin estämään punkkien pääsy iholle. Lisäksi on hyvä muistaa päivittäinen punkkisyyni jos liikkuu alueella, jolla on punkkeja. Sillä on merkitystä erityisesti borrelioosin ehkäisyssä”, hän jatkaa.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat melko hyvin perillä siitä, miten puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua. Yli neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista on tietoisia rokotteen antamasta suojasta. Lähes 60 prosenttia vastanneista puolestaan tiesi, että oikeanlainen pukeutuminen ehkäisee tartuntoja.

* Kyselyn toteutti Bilendi Pfizer Oy:n toimeksiannosta huhtikuussa 2018, ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on edustava vastaajajoukon iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Lisätiedot:

Puutiaisten eli punkkien biologia sekä levinneisyys Suomessa: Jani Sormunen, filosofian maisteri, Turun yliopisto, puh. 050 354 6851

Rokottautuminen TBE:tä vastaan ja punkkien levittämät taudit: Mari Kanerva, infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri, dosentti, HYKS Tulehduskeskus, Infektiosairauksien linja puh. 050 427 2155

Heidi Åhman, tieteellinen asiantuntija, Pfizer Oy, puh. (09) 4300 40

Lue lisää »

Maailman hemofiliapäivä 17.4. lisää tietoisuutta hemofiliasta

Uutiset   •   Huhti 17, 2018 07:33 EEST

Avoin yleisöluentotilaisuus Jyväskylän pääkirjastossa keskiviikkona 18.4.2018 klo 17 - 19.30

Uutiset   •   Huhti 12, 2018 06:32 EEST

Yhteyshenkilöt 10 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki