Siun sote panostaa ennaltaehkäisyyn ja rokottaa kuntalaisiaan pneumokokkitauteja vastaan – hankinnan perusteena vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset

Uutiset   •   Elo 16, 2018 10:00 EEST

Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä
Pfizer Oy

TIEDOTE  16.8.2018

Siun sote panostaa ennaltaehkäisyyn ja rokottaa kuntalaisiaan pneumokokkitauteja vastaan – hankinnan perusteena vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote ja lääkeyritys Pfizer ovat sopineet rokottamiseen liittyvästä, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon uudenlaisesta riskinjakomallista. Sopimuksella tavoitellaan mitattavaa terveyshyötyä. Yhteistyösopimuksen mukaan Siun sote ostaa rokotevalmistaja Pfizerilta kohonneessa sairastumisriskissä oleville kuntalaisilleen rokotteen pneumokokkitauteja vastaan. Sopimuksessa on määritelty konkreettiset tavoitteet, joiden toteutumisen mittaamiseksi pneumokokkitautien ilmaantuvuutta seurataan Siun soten alueella.

Tuloksiin perustuvan sopimuksen mukaan Siun sote maksaa ensin hankkimistaan rokotteista erikseen sovitun, kokonaisinvestointia alhaisemman summan. Jos ennalta määritellyt tavoitteet saavutetaan, Siun sote maksaa sovitun loppuosan. Mikäli tavoitteita ei saavuteta, lisäsummaa ei makseta. Sopimus on hyvä esimerkki hankkeesta, jossa yksityinen toimija tarjoaa julkisen sektorin toimijalle mahdollisuuden ostaa tuloksia ja vaikuttavuutta sen sijaan, että maksetaan vain suoritteista tai pelkästä toiminnasta.

Ilmaiseen rokotukseen ovat oikeutettuja Siun soten alueella asuvat 18–64-vuotiaat, pneumokokkitautien osalta riskiryhmiin määritellyt henkilöt. Riskitekijöitä ovat esimerkiksi krooniset sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, diabetes ja reuma. Lisäksi rokotuksen saavat kaikki 65–74-vuotiaat Siun soten alueella asuvat henkilöt (syntyneet vuosina 1944-1953). Nämä henkilöt ovat lääketieteellisin perustein suuremmassa riskissä sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamiin tauteihin.

”Riskiryhmien rokottamisella Siun sote tavoittelee konkreettisia hyötyjä. Ensisijaisesti haluamme ylläpitää kuntalaistemme terveyttä ja edistää iäkkäämpien kotona asumista”, toteaa Siun soten toimitusjohtaja Ilkka Pirskanen. ”Toisaalta nykyisessä tiukassa taloustilanteessa tämänkaltainen uusi hankintamalli hyvinvoinnin rakentamiseen ja rahoittamiseen on tervetullut. Tavoitteenamme on aikaansaada säästöjä kuntayhtymän terveydenhuollossa ja allokoida resurssien käyttöä tehokkaasti. Haluamme siirtyä suoritteiden ostosta vaikuttavuuteen investoimiseen”, hän jatkaa.

Siun soten ylilääkäri ja infektiolääkäri Jukka Heikkinen näkee rokotukset tarpeellisena: ”Tietyillä lääketieteellisillä riskiryhmillä ja iäkkäillä on kohonnut riski sairastua pneumokokkibakteerin aiheuttamiin tauteihin, kuten keuhkokuumeeseen. Keuhkokuume johtaa usein sairastelukierteeseen ja saattaa etenkin iäkkäille olla hengenvaarallinen”, hän toteaa. ”Lähivuosina keuhkokuume tulee yleistymään entisestään väestön vanhenemisen myötä, jos ilmaantuvuuteen ja hoitokäytäntöihin ei pystytä vaikuttamaan”, Heikkinen jatkaa. ”Rokottamalla kohonneessa riskissä olevia, voidaan vähentää laitos- ja kotihoitoon joutumista. Pneumokokkirokotteen hyödyistä on olemassa näyttöä sekä kliinisestä tehotutkimuksesta että arkivaikuttavuustutkimuksista.”

Ennaltaehkäisevään toimintaan ei aina riitä tarpeeksi varoja, vaikka se usein tulisi edullisemmaksi. Uusilla rahoitusmalleilla ja riskiä jakamalla pystytään löytämään uusia ratkaisuja, joissa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä hyötyvät molempien osapuolten lisäksi myös yksittäiset kansalaiset. ”On hienoa, että vaikuttavuuteen perustuva hankintamalli on rantautunut myös Suomen terveydenhuoltoon. Siun soten esimerkki osoittaa, miten rokottaminen voidaan nimenomaan nähdä investointina eikä pelkkänä kulueränä”, sanoo Pfizerin rokoteyksikön johtaja Tero Ylitalo. ”Tuloksellisesta ja pitkäjänteisestä hyvinvoinnin edistämisestä hyötyvät kaikki osapuolet. Toivottavasti tämä yhteiskunnallista hyvää tuottava sopimusmalli on kasvava trendi”, hän toteaa.

Rokotukseen oikeutetut henkilöt tulevat syksyllä saamaan asiasta kirjeitse tarkempaa tietoa ja ohjeistusta, mikäli he ovat viime vuosina asioineet Siun soten terveydenhuollossa. Henkilöitä, jotka kuuluvat pneumokokkitautien riskiryhmiin (esimerkiksi krooniset sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, diabetes, reuma), mutta eivät ole saaneet kirjettä 28.9. mennessä, neuvotaan ottamaan yhteyttä lähimpään terveysasemaan, jossa tarkistetaan onko henkilö oikeutettu rokotteeseen.

Rokotustilanteessa avustavat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat Siun soten terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa.


Lisätietoa:

Hankintamalliin ja tavoitteisiin liittyvät kysymykset:
Ilkka Pirskanen, toimitusjohtaja, Siun sote, puh. 013 330 4500
Tero Ylitalo, rokoteyksikön johtaja, Pfizer Oy, puh. 09 4300 40

Pneumokokkitauteihin liittyvät kysymykset:
Jukka Heikkinen, ylilääkäri ja infektiolääkäri, Siun sote, puh. 013 330 4183

Vaikuttavuusinvestointimalliin liittyvät kysymykset:
Petri Kivinen, hallintoylilääkäri, Siun sote, puh. 013 330 4919


Tietoa pneumokokkitaudeista

Pneumokokkibakteeri on merkittävä taudinaiheuttaja, joka leviää pisaratartuntana. Sen aiheuttamia vakavia tauteja ovat keuhkokuume, aivokalvotulehdus ja verenmyrkytys.

Pneumokokkitautien riskiryhmiin kuuluvat:

  • Ikäihmiset
  • Kroonisia sydän- ja verisuonisairauksia sairastavat
  • Kroonisia keuhkosairauksia sairastavat
  • Diabeetikot
  • Reumasairaat
  • Syöpäsairaat
  • Munuaissairauksia sairastavat


Siun sote – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut 14 kunnan alueella Pohjois-Karjalassa ja Heinävedellä.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Kysely: Valtaosa lääkäreistä katsoo, että Suomessa syödään liikaa antibiootteja – ”Meidän tulee tarkastella käytäntöjämme”

Uutiset   •   Kesä 29, 2018 08:08 EEST

Lääkeyhtiö Pfizerin suomalaisille lääkäreille teettämään kyselyyn vastanneista 74 prosenttia katsoo, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Lähes kaikki kahdestasadasta vastaajasta ovat myös kieltäytyneet antamasta lääkekuuria, vaikka potilas on sitä vaatinut.

Antibioottien liika käyttö on puhuttanut viime vuosina runsaasti maailmanlaajuisesti, mutta myös Suomessa. Antibioottiresistenssin kehittyminen on yksi suurimmista uhista koko maailmassa. Pahimpien ennusteiden mukaan antimikrobiresistenssistä johtuvien kuolemien määrä voi nousta jopa 10 miljoonaan vuosittain vuoteen 2050 mennessä*.

Suomessa tilanne on toistaiseksi ollut hyvä, mutta lääkeyhtiö Pfizerin teettämän kyselyn mukaan suomalaislääkärit jakavat huolen antibioottien vastuuttomasta käytöstä myös meillä. Kyselyyn vastasi yli 200 lääkäriä eri puolelta Suomea. Enemmistö vastaajista (71 %) työskentelee perusterveydenhuollon parissa ja vajaa kolmannes erikoissairaanhoidossa.

Kyselyyn vastanneista lääkäreistä 74 prosenttia on sitä mieltä, että Suomessa määrätään liikaa antibiootteja. Ainoastaan 9 prosenttia vastaajista näkee, ettei ylimääräisiä kuureja määrätä.

Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä kokevatko lääkärit, että he ovat määränneet antibiootteja turhaan. Runsas kolmannes vastaajista näkee, että näin on käynyt joskus, puolet lääkäreistä vastasi harvoin.

”Lääkärit tunnistavat ilahduttavasti sen, että meidän tulisi Suomessa käyttää antibiootteja vähemmän. Kuten yleensä, omassa antibioottien määräämisessä ei katsota olevan suurta muutoksen tarvetta. Jos antibioottien käyttöä halutaan vähentää, tulee meidän kaikkien tarkastella omia käytäntöjämme tarkemmin”, sanoo infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

Vastuu sekä lääkäreillä että potilailla itsellään

Infektioiden lisäksi yleisimmät syyt antibioottihoidon valintaan ovat vastanneiden lääkäreiden mukaan potilaan yleistila ja muut sairaudet. Myös allergiat ja muut riskitekijät vaikuttavat. Epävarman diagnoosin vuoksi antibiootteja on määrännyt vajaa kolmannes vastaajista, potilaan vaatimukseen lääkekuurista on puolestaan taipunut joka viides kyselyyn vastannut lääkäri.

Toisaalta lähes kaikki vastanneet ovat myös kieltäytyneet antamasta antibioottihoitoa, vaikka potilas olisi sitä itse vaatinut. 93 prosenttia vastaajista toivookin potilailta joko usein tai joskus nykyistä vastuullisempaa suhtautumista lääkkeisiin.

”Vastauksista tulee hyvin esille ne käytännön ongelmat, joihin antibioottikuurin tarpeen harkinnassa lääkäri joutuu. Aina ei ole yksinkertaista jättää antibioottia määräämättä ja silloin lääkärit pelaavat ”varman päälle”, mikä on perusteltua. Monesti antibiootin kirjoittamatta jättäminen vaatii enemmän aikaa ja potilasta on tarkemmin neuvottava, miten menetellä taudin vaikeutuessa. Terveydenhuollon toimijoita tulee myös kouluttaa näihin tilanteisiin. Myös toimintamalleja joudutaan miettimään. Toisaalta vastauksista tulee ilmi myös ainakin joskus potilaiden taholta koettava paine antibioottireseptin saamiseen”, Asko Järvinen toteaa.

Jotta turhasta antibioottien käytöstä päästäisiin eroon, lääkärit vaativat tekoja myös kollegoiltaan. 38 prosenttia vastanneista toivoisi kollegoiltaan vastuullisempaa antibioottien käyttöä usein ja yli puolet ainakin joskus.

Antibioottiresistenssi on aiheena myös SuomiAreenassa Porissa 18.7.2018.

Lisätietoja kyselystä:
Jutta Joutseno
viestintäpäällikkö, Pfizer
p. (09) 430 040 (vaihde)

* Lähde: Jim O’Neill et al: Tackling drug-resistant infections globally: Final report and recommendations. The review on antimicrobial resistance. https://amr-review.org/. 5/2016

Lue lisää »

21.6. on maailman munuaissyöpäpäivä

Uutiset   •   Kesä 20, 2018 07:30 EEST

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 13, 2018 08:57 EEST

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,9 miljoonaa euroa vuonna 2017. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 2,4 miljoonaa euroa eli noin 62 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on lähes 900 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 600 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 2,4 miljoonan euron summa koostuu pääosin kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta maksetuista korvauksista klinikoille ja sairaaloille. Maksuihin sisältyvät tutkimuskeskuksille suoritetut korvaukset tutkimuspotilaiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, tutkimushenkilökunnan palkoista ja hallinnointikuluista. Tästä summasta yli kolmasosa on tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet (lähes 900 000 euroa) koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista (joita ovat esimerkiksi luentopalkkiot, asiantuntijalausunnot ja osallistumiset lääketieteellisiin asiantuntijakokouksiin) sekä koulutuskustannuksista. Terveydenhuollon organisaatioiden etuudet (noin 600 000 euroa) koostuvat edellä mainittujen lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2017 Pfizer on maksanut taloudellisia etuuksia 790 suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 546 eli 69 % on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Suostumusprosentti on edelleen noussut viime vuodesta. Terveydenhuollon ammattilaisille on maksettu etuuksia keskimäärin 1 100 euroa ja mediaani etuus on ollut 420 euroa.

Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer on maksanut vuonna 2017 taloudellisia etuuksia 68 suomalaiselle terveydenhuollon organisaatiolle.

Yhteistyöstä tukea terveydenhuollon kehittämiseen

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Yhteistyön tekeminen terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa on Pfizerille tärkeää.Sen avulla voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita, turvallisia ja terveyttä edistäviä hoitoja. Mahdollistamme myös terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen koulutuksiin, jotta heillä olisi käytettävissään alan uusin tieto”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksuilla tehdään lääkkeiden kehitystyötä

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksut koostuvat sairaaloille ja klinikoille maksetuista korvauksista kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Nämä maksut suoritetaan terveydenhuollon organisaatioille, ei yksittäisille lääkäreille.

Summa koostuu maksuista, jotka kattavat kliinisten lääketutkimusten eri vaiheet, mukaan lukien potilaiden rekrytointi, potilaiden matkakustannukset, poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot osastolla, laboratorio-, kuvantamis- ja muut tutkimustoimenpiteet sekä potilaiden hoidon, mukaan lukien vertailuryhmän saama hyvän hoitokäytännön mukainen lääkitys. Tutkimuslääkkeet lääkeyritys toimittaa veloituksetta eikä niiden arvoa huomioida tässä yhteydessä. Lääkeyritykset maksavat myös tutkimuksiin liittyvät hallinnointikulut. Maksut sisältävät myös tutkimushenkilökunnan palkat sekä tutkijalääkäreille tutkimuksen tekemisestä sairaalan maksamat palkkiot.

Tässä summassa on mukana myös tutkimusyhteistyö, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa. Näissä biopankkiaineistoja hyödyntävissä tutkimushankkeissa on mukana useita julkisia ja yksityisiä toimijoita.

”Tärkeä osa terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa tehtävää yhteistyötä liittyy uusien lääkkeiden kehittämiseen. On kaikkien etu, että uusia lääkkeitä kehitetään ja tutkitaan myös suomalaisessa terveydenhuollossa ja suomalaisten potilaiden kanssa”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen kertoo.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa ja käytännön kokemuksia uusimmista lääkkeistä ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

--

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta

https://www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2017 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Lue lisää »

#antibioottiresistenssi monipuolisesti esillä SuomiAreenassa

Uutiset   •   Kesä 12, 2018 11:52 EEST

Kansainvälistä tupakatonta päivää vietetään 31.5.

Uutiset   •   Touko 31, 2018 08:02 EEST

Maailman IBD-päivänä julkaistaan kansainvälinen kyselytutkimus ulseratiivista koliittia sairastavien kokemuksista

Uutiset   •   Touko 18, 2018 07:58 EEST

Uusia työkaluja digitaalisen terveystiedon hyödyntämiseen

Uutiset   •   Touko 14, 2018 15:33 EEST

Helsingin ja Turun yliopistojen yhteisen DigPhen-hankkeen (Tools for digital phenotyping of disease entities) tavoitteena on digitaalista terveystietoa hyödyntäen tunnistaa sairauksien yksilöllisiä ominaisuuksia ja kehittää diagnostiikkaa. Hanke tuo yhteen Suomen johtavat sairaalabiopankit, yhdeksän terveysalan yritystä ja joukon akateemisia toimijoita kehittämään uusia työkaluja terveystiedon tehokkaalle tutkimuskäytölle. Hankkeen rahoitus tulee yliopistojen lisäksi Business Finlandilta ja yritysyhteistyökumppaneilta.

Terveystiedon tehokas hyödyntäminen tutkimuksessa ja potilashoidossa edellyttää korkealaatuista, kattavaa terveydenhuoltojärjestelmää ja pitkään käytössä olleita sähköisiä potilastietojärjestelmiä. Suomessa tähän on hyvät mahdollisuudet, koska terveydenhoidon tietojärjestelmiin on tallennettu suuri määrä sairauksiin liittyvää seurantatietoa erilaisten mittaustulosten, lausuntojen ja merkintöjen muodossa. ”DigPhen-hanke on tärkeä, koska tiedon määrä sekä vaihtelevat merkintä- ja tallennustavat tekevät aineistojen käsittelystä perinteisin menetelmin haastavaa, ellei mahdotonta”, toteaa Helsingin Biopankin tieteellinen johtaja, professori Olli Carpén.

DigPhen-hankkeessa testataan uusimpien työkalujen, kuten koneoppimisen, soveltumista terveysdatan hyödyntämiseen. Laajoja tietokokonaisuuksia käsittelemällä pyritään hahmottamaan eri tautien ilmenemisessä esiintyviä lainalaisuuksia sekä käytettyjen hoitomuotojen ja hoitotulosten välisiä syy-seuraussuhteita. Painopistealueiksi on valittu Parkinsonin tauti, sepelvaltimotauti sekä tietyt syöpätaudit, koska niillä on merkittävä kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys. Hankkeessa käsitellään vain tunnisteetonta potilastietoa.

”Keskeisimpänä tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla Suomen poikkeuksellisen laajapohjainen terveysdata saadaan paremmin palvelemaan suomalaista terveydenhuoltoa ja lääketieteellistä tutkimusta, ja tätä kautta suomalaista elinkeinoelämää”, kertoo dosentti Heli Salminen-Mankonen Turun yliopistosta. Tavoitteena on myös kehittää menetelmiä eri sairaanhoitopiirien tietovarantojen yhteen sovittamiseksi. ”Hankkeessa saatavia kokemuksia voidaan hyödyntää uusien liiketoimintamallien suunnitellussa ja täten edistää uudentyyppisten julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien luomista”, arvioi Pfizer Oy:n lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Lisätiedot:

Prof. Olli Carpén, Helsingin Yliopisto, olli.carpen@helsinki.fi

Dos. Heli Salminen-Mankonen, Turun yliopisto, hejsalm@utu.fi

Jaakko Parkkinen, Pfizer Oy, jaakko.parkkinen@pfizer.com

Yrityspartnerit:

Bayer Nordic SE, Biocomputing Platforms Ltd Oy, Granitics Oy, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Innofactor Oy, MediSapiens Oy, Merck, Sharp & Dohme Corp., Pfizer Oy, Roche Oy, Sanofi Oy ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

Lue lisää »

Selvitys: Potilaiden mukaanotto antikoagulaatiohoidon kehittämiseen tehosti laatua ja paransi tuottavuutta

Lehdistötiedotteet   •   Touko 14, 2018 08:06 EEST

Suomen Lääkärilehdessä 11.5.2018 julkaistun selvityksen mukaan eteisvärinää sairastavien uusittu hoitomalli tehosti merkittävästi Mehiläisen Lahden Omalääkärisi-terveysasemien hoitoprosessia. Hoitohenkilökunnan antikoagulaatiohoitoon käyttämä työaika väheni kolmasosaan. Vähitellen merkittävä osa potilaista siirtyi käyttämään suoria antikoagulantteja ja varfariinilla jatkavien hoito tehostui huomattavasti. Ratkaisuja olivat potilaslähtöinen toiminta, hoitomallin kehittäminen ja koulutus.

Eteisvärinän yleisyys on suoraan verrannollinen väestön ikääntymiseen. Alle 60-vuotiailla eteisvärinä on harvinainen (0,4 %), mutta se yleistyy nopeasti iän myötä niin, että yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 %.1 Vuonna 2014 ei-läppäperäisen eteisvärinän hoitoprosessi valittiin yhdeksi Lahden Omalääkärisi -terveysasemien kehittämiskohteeksi. Henkilökunnan oman toiminnan tehokkuutta haluttiin lisätä sekä potilasturvallisuutta parantaa.

Aluksi hoitajille ja lääkäreille järjestettiin yhteisiä koulutuksia. Hoitomallin kehittämistä jatkettiin osallistamalla myös potilaita, jotta he ymmärtäisivät paremmin eteisvärinän hoitoa ja hoitotasapainon tärkeyden. Noin 800 eteisvärinädiagnoosin omaavalle potilaalle pidettiin yleisötilaisuus, jossa kerrottiin eteisvärinään liittyvistä asioista ja tarjottiin mahdollisuus keskustella henkilökunnan kanssa itseä kiinnostavista hoitoon liittyvistä kysymyksistä. Tilaisuudesta tuli paljon positiivista palautetta ja terveysaseman aktiivinen lähestyminen koettiin hyvin myönteisenä.

Kolmannessa kehitysvaiheessa vuoden 2016 alussa käynnistettiin pienryhmät. Niihin kutsuttiin potilaita, joiden hoitotasapainossa oli erityistä kehittämistä. He saivat mm. elintapaohjausta. Vähitellen merkittävä osa potilaista siirtyi käyttämään suoria antikoagulantteja ja varfariinilla jatkavien hoito tehostui huomattavasti.

Selvityksen mukaan vuosina 2013–2014 varfariinia käyttävien potilaiden hoitoon sitoutui 20 % terveysasemalla vastaanottotyössä olevien hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittava työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Erotus aiempaan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika (yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos) on voitu käyttää muuhun hoitotyöhön. Määrällisesti vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.

Potilas, jolla on hoitamaton tai huonossa hoitotasapainossa oleva eteisvärinä, altistuu aivohalvaukselle ja vakaville vuodoille. Aivohalvaus aiheuttaa ensimmäisenä vuonna 24 341 € kustannukset ja vakavat vuodot 16 975 € kustannukset.2

”Komplikaatioiden ilmaantuvuustietojen ja laskennallisten kulujen perusteella voidaan arvioida, että Lahdessa on voitu välttää yhden vuoden aikana 1–4 aivohalvausta ja 3–9 vakavaa vuotoa. Potentiaaliset säästöt ovat siten vuositasolla 80 000–246 000 euron luokkaa. Näillä Lahden Omalääkärisi -lähiklinikoiden asiakaslähtöisillä toimintamallimuutoksilla voitiin jonkin verran hallita henkilökunnan lisäystarpeita, parantaa työn tuottavuutta ja samalla lisätä potilaiden hoidosta saamaa terveyshyötyä,” kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Korhonen, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy:stä.

Selvitys Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseenon julkaistu Suomen Lääkärilehdessä 11.5.2018. Sen ovat kirjoittaneet Meri Karppinen (kehittäjäsairaanhoitaja, Lahden Keskustan lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy), Kari Korhonen (LKT, THM, yleislääketieteen erikoislääkäri, lääkintöneuvos, vastaava lääkäri, Lahden Eteläinen ja Keskustan Lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy) ja Juha Laine (terveystalouspäällikkö, dosentti, Pfizer Oy).

Lisätietoja

  • yleislääketieteen erikoislääkäri Kari Korhonen, Lahden Eteläinen ja Keskustan Lähiklinikka, Mehiläinen Terveyspalvelut Oy, puh. +358 50 369 8618

Lähteet

1 Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.

2 Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J: Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Lääkärilehti 35/2017.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Tutkimus: Suomalaiset tuntevat punkkien levittämät taudit hyvin, mutta ulkomaanmatkojen osalta riskit hämärän peitossa

Uutiset   •   Touko 03, 2018 07:41 EEST

Tuoreen tutkimuksen mukaan lähes neljä viidestä suomalaisesta tietää puutiaisten eli punkkien levittävän borrelioosia ja TBE:tä eli puutiaisaivotulehdusta. Valtaosa myös tietää, miten taudeilta voi suojautua. Harva kuitenkaan hoksaa, että punkit ja niiden levittämät taudit ovat yleisiä myös monin paikoin esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Baltiassa.

Yli 90 prosenttia suomalaisista tietää punkkien levittävän borrelioosia ja lähes yhtä moni (78 %) punkkien levittämästä TBE-viruksesta (Tick-Borne Encephalitis) eli puutiaisaivotulehduksesta. Tämä käy ilmi lääkeyhtiö Pfizerin teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 000 yli 18-vuotiasta suomalaista eri puolilta Suomea.

Suomalaisten tietämyksessä TBE:n levinneisyydestä on sen sijaan aukkoja. Noin puolet vastaajista tunnistaa riskin Virossa ja muissa Baltian maissa, mutta vain harva suomalaisista tietää, että puutiaisaivotulehdusta esiintyy myös muualla Keski-Euroopassa. Peräti 40 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoo, ettei tiedä missä maissa puutiaisaivotulehdusta esiintyy.

TBE:n riskialueet ovat lisääntyneet viime vuosina. Suomessa myös puutiaisaivotulehdustapausten määrä on kasvanut huomattavasti. TBE:tä on tavattu erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa, mutta myös esimerkiksi Kokkolassa, Simossa ja Lappeenrannassa. Paitsi asuminen myös matkailu esiintymisalueilla lisää riskiä puutiaisaivotulehduksen saamiseen.

”Harva tulee ajatelleeksi, että punkit olisi syytä huomioida myös reissuun lähtiessä sekä Suomessa että muualla maailmassa. Etenkin TBE:n esiintymisalueilla liikkuvien golffareiden, purjehtijoiden, suunnistajien, mökkeilijöiden, retkeilijöiden ja vaeltajien tulisi noudattaa varovaisuutta. Kesäloman viettoon suuntaavien suomalaisten olisikin hyvä tarkistaa, kuuluuko matkakohde TBE:n riskialueisiin”, muistuttaa Pfizer Oy:n tieteellinen asiantuntija Heidi Åhman.

Puutiaisaivotulehdusta kantavat punkit ovat Suomen, Ruotsin, Viron ja muiden Baltian maiden lisäksi riesana Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Slovakiassa, Sloveniassa ja Kroatiassa.

Harva ottanut puutiaisaivokuumeelta suojaavan rokotteen

Puutiaisaivotulehdus eli TBE eroaa selvästi toisesta punkin levittämästä taudista, borrelioosista. TBE on harvinaisempi, sen hoitoon ei ole olemassa lääkettä, mutta siltä voi suojautua rokottautumalla. Borrelioosi on yleisin punkkien levittämä tauti, ja sitä voidaan hoitaa antibiootein. Sitä vastaan ei kuitenkaan ole rokotetta.

Vaikka suomalaiset tuntevat punkkien levittämät taudit, vain harva on rokottautunut puutiaisaivotulehdusta vastaan. Ainoastaan 7,4 % kyselyn vastaajista on ottanut rokotuksen, ja yli puolet vastaajista ei ole edes harkinnut rokotteen ottamista. Yleisintä rokotteen ottaminen on eteläsuomalaisten keskuudessa, joista lähes joka kymmenes on hankkinut suojan tautia vastaan. Itäsuomalaisista puolestaan ainoastaan 4,4 % on ottanut rokotteen. Ne, jotka ovat ottaneet ensimmäisen rokotteen, ovat myös pitäneet huolta rokotussuojan ylläpitämisestä. Lähes 80 % rokotteen ottaneista vastaajista oli ottanut kaikki tehosterokotteet.

”Rokotusaikataulua on syytä noudattaa, jotta hankittu rokotussuoja pysyy yllä, ohjeistaa Åhman. ”Kannattaa huomioida suojautuminen myös vaatetuksella ja pyrkiä näin estämään punkkien pääsy iholle. Lisäksi on hyvä muistaa päivittäinen punkkisyyni jos liikkuu alueella, jolla on punkkeja. Sillä on merkitystä erityisesti borrelioosin ehkäisyssä”, hän jatkaa.

Kaiken kaikkiaan suomalaiset ovat melko hyvin perillä siitä, miten puutiaisaivotulehdusta vastaan voi suojautua. Yli neljä viidesosaa kyselyyn vastanneista on tietoisia rokotteen antamasta suojasta. Lähes 60 prosenttia vastanneista puolestaan tiesi, että oikeanlainen pukeutuminen ehkäisee tartuntoja.

* Kyselyn toteutti Bilendi Pfizer Oy:n toimeksiannosta huhtikuussa 2018, ja siihen vastasi 1 000 suomalaista. Otos on edustava vastaajajoukon iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan.

Lisätiedot:

Puutiaisten eli punkkien biologia sekä levinneisyys Suomessa: Jani Sormunen, filosofian maisteri, Turun yliopisto, puh. 050 354 6851

Rokottautuminen TBE:tä vastaan ja punkkien levittämät taudit: Mari Kanerva, infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri, dosentti, HYKS Tulehduskeskus, Infektiosairauksien linja puh. 050 427 2155

Heidi Åhman, tieteellinen asiantuntija, Pfizer Oy, puh. (09) 4300 40

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 10 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki