Kyselytutkimus: Lääkärit uskovat lääkehoitojen muuttuvan aiempaa yksilöllisemmiksi

Uutiset   •   Touko 23, 2019 09:06 EEST

Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä arvioi, että tulevaisuuden lääkehoidot räätälöidään entistä useammin potilaskohtaisesti. Lisäksi potilailla nähdään olevan yhä keskeisempi rooli oman hoitonsa toteutuksessa.

Lääkeyritys Pfizerin kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä 83 prosenttia uskoo lääkkeiden kohdentuvan entistä pienemmille potilasryhmille seuraavien 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkekehityksen painopiste siirtyy harvinaisempiin sairauksiin ja kansantautienkin hoidossa tautialaryhmiin ja niihin kohdennettuihin täsmälääkkeisiin. Ylivoimainen enemmistö, 94 prosenttia lääkäreistä, arvioi, että tulevaisuudessa potilaan geenitieto otetaan yhä useammin huomioon lääkehoitoa määrätessä.

Neljä viidestä lääkäristä uskoo, että useita perinnöllisiä tauteja onnistutaan parantamaan geenihoidolla. Yhdeksän lääkäriä kymmenestä näkee, että biopankit ja genomitieto johtavat useisiin lääketieteellisiin läpimurtoihin lähivuosikymmeninä. Biopankkeihin kerätään potilaista näytteitä ja tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi genomitutkimuksessa. Suomi on biopankkitoiminnan edelläkävijä muun muassa suunnitelmallisen kehitystyön ansiosta.

Enemmistö vastaajista uskoo, että potilaan rooli muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana digitaalisen tiedonkeruun myötä. Noin 85 prosenttia näkee digitaalisen etäseurannan ja potilaan suorittaman omaseurannan parantavan hoidon laatua ja muuttavan merkittävästi lääketutkimusta.

”Potilaan roolin kehittyminen on lääkärintyön muutoksessa keskiössä. Uudet teknologiat lisäävät potilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja tuovat heidän äänensä paremmin kuuluviin”, kommentoi Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Potilaan roolin lisäksi vastaajat arvioivat tekoälyn hyödyntämisen lisääntyvän terveydenhuollossa. Vaikka vain alle kolmasosa lääkäreistä uskoo tekoälyn tekevän vielä seuraavan 20 vuoden aikana hoitopäätöksiä, jopa 84 prosenttia katsoo sen tukevan merkittävästi lääkärin työtä. Lisäksi kaksi kolmesta arvioi tekoälyn korvaavan lääkärin työtä joiltakin osin. Onkin todennäköistä, että tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tulevat auttamaan jatkuvasti kasvavan tutkimus- ja potilastiedon sekä yksilöllistyvien lääkehoitovaihtoehtojen käsittelemisessä.

Lääkeyritys Pfizer selvitti lääkärien näkemyksiä tulevaisuuden lääkehoidoista kyselytutkimuksella, johon vastasi 180 suomalaista yleis- ja erikoislääkäriä. Tulokset julkaistiin 21.5.2019 Pfizer Oy:n 60-vuotisjuhlatilaisuudessa, jossa keskusteltiin lääketieteen ja lääketutkimuksen tulevaisuudesta. Tilaisuuden teemoja olivat muun muassa etäseuranta sekä uudet tekoälyratkaisut.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman IBD-päivää vietetään 19.5.

Uutiset   •   Touko 17, 2019 08:09 EEST

Elämän tärkeät asiat kirkastuvat, kun arkea hankaloittaa krooninen sairaus

Blogikirjoitukset   •   Touko 15, 2019 13:54 EEST

Eteisvärinä paljastuu pulssista – yli neljännes kyselyyn vastanneista suomalaisista ei kuitenkaan tunne oireita

Lehdistötiedotteet   •   Touko 06, 2019 08:01 EEST

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Suomessa on yli 100 000 eteisvärinää sairastavaa. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisessä rytmissä. Yleisin oire on sydämentykytys. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton tai oireet niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Pahimmillaan sairaus voi johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi olla oireettoman eteisvärinän ensimmäinen oire.

Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista. Sen mukaan yli neljännes (27 %) suomalaisista ei tiedä, mitkä eteisvärinän oireet ovat. Sydämentykytykset (53 %), epäsäännöllinen syke (48 %) ja epämiellyttävät muljahtelut rinnassa (39 %) olivat yleisimmin tunnistetut oireet. Aivoinfarktin tunnisti eteisvärinän oireeksi vain viisi prosenttia vastaajista.

– Moni suomalainen sairastaa eteisvärinää tietämättään, koska sen oireita ei tunneta. Joka neljännellä sairaus todetaan sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Liian usein diagnoosi saadaan vasta aivohalvauksen jälkeen, kertoo kardiologi Harri Hietanen Malmin sairaalasta Helsingistä.

Eteisvärinä ja siihen liittyvät riskitekijät alkavat yleistyä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Iän lisäksi riskitekijöitä ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä

Tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on epäillyt itsellään eteisvärinää. Heistä vain reilu kolmannes (35 %) hakeutui lääkärin vastaanotolle epäilysten herättyä, kun taas vajaa kolmannes (28 %) ei kokenut lääkärikäynnille tarvetta ja tyytyi seuraamaan tilannetta. Riskiryhmään kuuluvassa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 15 prosenttia on epäillyt sairastavansa eteisvärinää. He hakeutuvat lääkärin vastaanotolle muita ikäryhmiä herkemmin, sillä heistä yli puolet (59 %) kertoi käyneensä lääkärissä oireet huomattuaan.

– Tulos kaikkinensa on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei eteisvärinän vakavuutta ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikka sairaus olisi täysin oireeton, ilman hoitoa aivohalvauksen riski kohoaa merkittävästi. Siksi muidenkin kuin riskiryhmään kuuluvien olisi hyvä käydä lääkärillä tarkastamassa tilanne epäilysten herättyä, Hietanen sanoo.

Jos eteisvärinä havaitaan tarpeeksi ajoissa ja muitakin aivohalvauksen riskitekijöitä sairastava potilas aloittaa säännöllisen lääkityksen, aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää. Hietasen mukaan oman pulssin tunnustelu voi auttaa oireettoman eteisvärinän havaitsemisessa.

– Seuraamalla pulssia säännöllisesti voidaan mahdollisesti tunnistaa oireetonkin eteisvärinä ja tarvittaessa lääkityksellä ehkäistä sen aiheuttamia aivohalvauksia, Hietanen painottaa.

Kyselystä selvisi, että suurin osa suomalaisista tunnustelee pulssiaan harvoin tai ei lainkaan. Kerran viikossa tai kerran kuussa pulssiaan tunnustelee vähän alle viidennes, ja viidennes sanoi, ettei tunnustele pulssiaan lainkaan.

Faktaa eteisvärinästä:

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flimmeriksi.
  • Ikä on eteisvärinän riskitekijöistä merkittävin: yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 prosenttia joko kohtauksittain tai pysyvästi. Muita riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.
  • Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan ja kokevat ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta tai suorituskyvyn heikkenemistä. Joillakin eteisvärinä on täysin oireeton ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.
  • Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla. Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin. Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio tai rytmihäiriölääkitys. Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti.
  • Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivovaltimoihin kulkeutuessaan saattavat aiheuttaa aivohalvauksen. Potilailla, joilla on eteisvärinän lisäksi muita riskitekijöitä, aivohalvausta estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. yli 65-vuoden ikä, verenpainetauti, sydämenvajaatoiminta, aiemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja verisuonisairaus. Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttaman aivohalvauksen riskiin.
  • Oireettomankin eteisvärinän voi havaita seuraamalla pulssia säännöllisesti. Varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettä vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla.

Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Aivohalvauksen tyyppioireet:

Lähteet:

Tutkimustiedot perustuvat Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy suunnitteli yhdessä Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin kanssa. Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa elokuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista ja sen lähtöotos oli iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoja:
Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer, p. 09 430 040 (vaihde)

Pfizer
Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Bristol-Myers Squibb
Bristol-Myers Squibb on globaali biolääkeyritys, joka on sitoutunut edistämään lääketutkimusta ja innovatiivisten lääkkeiden kehitystä vaikeiden sairauksien hoitoon.

Bristol-Myers Squibb erottautuu ainutlaatuisella BioPharma-strategiallaan hyödyntäen suuren lääkeyrityksen resursseja ja uloitettavuutta yhdistämällä ne biotekniikka-yritykselle tunnusomaiseen ketteryyteen sekä aloitekykyyn. www.bms.com.fi

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Lue lisää »

Punkkikausi on jälleen käsillä - lisätietoa ja materiaaleja

Uutiset   •   Huhti 25, 2019 08:43 EEST

Puutiaiset eli punkit ovat heränneet kevään tulon myötä. Kokosimme paketillisen faktoja ja taustatietoa punkeista ja niiden levittämistä sairauksista. Liitetiedostoina löydät kattavan lisätietopaketin punkeista, niiden levittämistä taudeista sekä taudeilta suojautumisesta. Materiaaleja voi vapaasti hyödyntää ja julkaista omissa kanavissa.

”Sairaus päättää elämästäni, en minä” – Kyselytutkimus avaa haavaisen paksusuolitulehduksen kokonaisvaltaisia vaikutuksia elämään

Uutiset   •   Huhti 16, 2019 08:04 EEST

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD), joihin myös haavainen paksusuolitulehdus kuuluu, ovat Suomessa jo lähes kansantauti. Lääkeyhtiö Pfizer ja potilasjärjestö Crohn ja Colitis ry ovat selvittäneet sairauden vaikutuksia sairastuneiden elämään Suomessa toteutetulla kyselytutkimuksella[1]. Sen tulokset kertovat, että haavainen paksusuolitulehdus vaikuttaa monen sairastavan elämään enemmän kuin yleisesti kuvitellaan. Yli 80 % vastaajista kokee sairauden henkisesti raskaaksi, ja uupumus, toivottomuus ja häpeä ovat yleisiä tuntemuksia.

Haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa (CU) yleistyy Suomessa vauhdilla. Tulehduksellisia suolistosairauksia eli haavaista paksusuolitulehdusta ja Crohnin tautia sairastaa Suomessa jo lähes 50 000 ihmistä ja sairastuneita tulee lisää noin 2 000 vuodessa. Suolistosairauksista onkin ennustettu seuraavaa suomalaista kansantautia[2].

Jotta yleinen ymmärrys sairaudesta paranisi, lääkeyhtiö Pfizer ja potilasjärjestö Crohn ja Colitis ry ovat selvittäneet nyt ensimmäistä kertaa yhdessä kyselytutkimuksen avulla sitä, miten haavaista paksusuolitulehdusta sairastavat itse kokevat sairautensa vaikuttavan heidän elämäänsä. Kyselyyn osallistui yli 500 suomalaista haavaista paksusuolitulehdusta sairastavaa.

Vaikka enemmistö (60 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että heidän yleinen terveydentilansa on hyvä tai erinomainen, yli 80 prosenttia kokee, että sairaus on henkisesti uuvuttava. Kun sairastuneita pyydettiin kuvailemaan tuntojaan sairauden pahenemisvaiheiden aikana, esiin nousivat muun muassa uupumus, toivottomuus, eristyneisyys sekä häpeä.

Valtaosa vastaajista (78 %) koki, että heidän sairautensa oli vastaushetkellä remissiossa eli ei aktiivinen. Siitä huolimatta sairaudella oli merkittäviä vaikutuksia vastanneiden elämään.

”Vietän vessassa enemmän aikaa kuin missään muualla”

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavien yksi yleisimmistä oireista on ripuli, ja vessassa täytyy käydä useita kertoja päivässä. Sinne on myös päästävä nopeasti. Huonoimpina päivinä vessakäyntejä oli vastaajien keskiarvon mukaan 11, parhaimpina 2. Viidennes vastaajista kertoi, että pahimmillaan vessareissuja voi kertyä jopa yli 20 päivässä. 40 prosenttia keskivaikeaa tai vaikeaa haavaista paksusuolitulehdusta sairastavista puolestaan kokee, että he viettävät vessassa enemmän aikaa kuin missään muualla. 

Kivut ja jatkuva vessassa ramppaaminen vaikuttavat laajasti myös henkiseen jaksamiseen ja koko elämään. Yli 40 prosenttia kaikista vastaajista ja jopa 70 prosenttia niistä, joiden sairaus ei ollut vastaushetkellä remissiossa kokee sairauden hallitsevan heidän elämäänsä enemmän kuin he sairauttaan. Moni joutuukin esimerkiksi perumaan jo sovittuja menoja sairauden vuoksi. Noin viidennes kertoo jättäneensä vuoden sisällä väliin neljästä yli kymmeneen tilaisuutta tai tapaamista. Yli puolet kertoo kartoittaneensa vessat työmatkaltaan ja yli 40 prosenttia kokee sairauden vaikuttavan heidän itsetuntoonsa töissä.

Joka neljäs vastanneista sanoo, että sairaudella on vaikutuksia myös perhe-elämään, kuten parisuhteisiin tai lasten hankkimiseen. Lisäksi kolme neljästä pelkää sairauden periytyvän lapsilleen ja noin kolmanneksella olikin suvussa vastaavia suolistosairauksia.

Kommunikaatio lääkäreiden kanssa sujuu, mutta henkiseen puoleen toivotaan lisää tukea

Kyselyn perusteella valtaosa vastaajista (80 %) on tyytyväisiä lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon, mutta parantamisen varaakin on. Esimerkiksi lähes puolet vastaajista (49 %) toivoisi lääkäriltä parempaa ymmärrystä siihen kuinka paljon sairaus vaikuttaa elämänlaatuun, yli 40 % kaipasi enemmän ymmärrystä väsymykseen ja yli kolmannes (37 %) siihen, miten sairaus vaikuttaa henkiseen jaksamiseen. Neljännes vastaajista myös pelkää leimautuvansa vaikeaksi potilaaksi, jos kyselee liikaa.

Lisäksi esimerkiksi keskustelut sairauden vaikutuksista seksielämään koetaan usein kiusallisiksi, ja harva lääkäri on koskaan keskustellut aiheesta potilaansa kanssa.

Joulukuussa 2018 toteutettuun kyselyyn osallistuneiden vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Naisia vastaajista oli runsas 70 prosenttia ja miehiä vajaa 30 prosenttia. Vaikka valtaosa vastanneista kertoi saaneensa diagnoosin alle vuodessa oireiden alettua, 14 prosenttia vastanneista kertoi diagnoosissa kestäneen yli viisi vuotta. Vaikka vastaajat kokevat sairauden henkisesti raskaana, lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo, että sairaus on saanut heidät arvostamaan elämän tärkeitä asioita. Myös vertaistuki on tärkeää ja 85 % vastaajista kokee potilasjärjestön roolin tärkeänä sairauden hallinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Kirsi Kalpala, asiantuntijalääkäri, Pfizer Suomi
puh. 09 430 040 (vaihde)

Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja, Crohn ja Colitis ry
puh. 040 031 5383, Ulla.Suvanto@ibd.fi

Lähteet:

[1] UC Narrative -kyselytutkimus, Pfizer 2018

[2] Kolho & Färkkilä, Duodecim 2017;133:1701–9 

Lue lisää »

Kysyykö kukaan potilaalta?

Blogikirjoitukset   •   Maalis 25, 2019 12:13 EET

Yritykset halutaan mukaan suunnittelemaan terveysdatan joustavaa hyödyntämistä

Uutiset   •   Maalis 12, 2019 08:48 EET

Kansallisiin rekistereihin kertynyt terveystieto palvelee Suomessa jo melko hyvin kliinistä hoitotyötä, akateemista perustutkimusta ja tilastointia. Tiedon hyödyntäminen yrityslähtöisessä tutkimuksessa on kuitenkin vähäistä, vaikka soveltavaa tutkimusta tarvitaan uusien hoitomenetelmien, lääkkeiden ja hyvinvointituotteiden kehittämiseksi. VTT:n käynnistämä PreMed-hanke tuo yritysnäkökulman mukaan terveysdataa koordinoivan kansallisen palveluoperaattorin suunnitteluun.

Valmisteilla oleva laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä pyrkii tekemään terveysdatan käytöstä aiempaa joustavampaa ja lisäämään tunnisteettoman tiedon hyödyntämistä potilaan hoidon ohella myös muihin käyttötarkoituksiin. Uuden lain myötä perustettavan palveluoperaattorin tehtävänä on huolehtia, että terveysdataa hyödynnetään tietoturvallisella tavalla. PreMed-hanke auttaa palveluoperaattorin luomisessa ja tuo soveltavan tutkimuksen näkökulman ja tarpeet mukaan kehitystyöhön.

- Jos suomalaisten terveysdata olisi paremmin hyödynnettävissä, kansalaiset voisivat saada vieläkin parempaa hoitoa sekä tukea oman terveyden edistämiseen. Esimerkiksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja lääkkeitä voidaan kehittää terveystietojen pohjalta. Tiedon paremman saavutettavuuden myötä parannettaisiin myös terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta mm. tekoälypohjaisten sovellusten avulla. Tietoa hyödynnettäessä on tietysti tärkeää huolehtia kansalaisten yksityisyydestä ja tietosuojasta, toteaa VTT:n johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki.

Suomalaisyritykset pelkäävät tutkimuksen karkaavan ulkomaille

PreMed-hanke käynnistyi keväällä 2017. Tällä hetkellä sitä rahoittavat VTT:n lisäksi Business Finland sekä hankkeeseen marraskuussa 2018 mukaan tulleet yritykset*. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin haastattelututkimus, johon osallistui 38 alan yritystä ja organisaatiota.

- Lääkeyritykset sekä näille tutkimuspalveluja tarjoavat organisaatiot hyödyntävät terveysdataa jo tällä hetkellä laajasti. Haastattelututkimuksen tulosten mukaan kuitenkin myös monet muut alat, kuten elintarviketeollisuus ja ohjelmistoyritykset, ovat kiinnostuneita hyödyntämään kansalaisten terveysdataa ja siihen perustuvia tutkimustuloksia aiempaa enemmän, Lähteenmäki sanoo.

Yritykset kokevat erityisen haasteelliseksi sen, että terveysdata on tällä hetkellä hajallaan useilla eri rekisterinpitäjillä. Nykytilanteessa uhkakuvana on rekisteritietoihin perustuvien tutkimusten sekä tekoälyratkaisujen kehittämisen siirtyminen Suomesta maihin, joissa data on paremmin saavutettavissa.

- Nykyisin käyttölupien hankkiminen edellyttää usein erillisten hakemusten tekemistä usealle eri taholle, mikä on paitsi kallista myös aikaa vievää. Valmisteilla oleva, sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä määrittelevä laki ja siihen perustuva kansallinen palveluoperaattori nähdään kuitenkin erittäin merkittävänä mahdollisuutena. Tässä valmistelussa haluamme olla mukana, Lähteenmäki sanoo.

PreMed-hankkeen marraskuussa 2018 alkaneessa jatkovaiheessa toteutetaan eri tietolähteitä hyödyntävä rekisteri- ja biopankkitutkimus, jossa selvitetään muun muassa genomitiedon hyödyntämistä yksilöllisen lääkehoidon toteuttamisessa. PreMed-hanke jatkuu kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Lisää tietoa PreMed-hankkeesta: www.vtt.fi/premed

*Lista PreMed-hankkeeseen osallistuvista yrityksistä:

Lisätietoja:

Jaakko Lähteenmäki, johtava tutkija, VTT, jaakko.lahteenmaki@vtt.fi, p. 040 514 9869

Lue lisää »

28.2. vietetään harvinaisten sairauksien päivää

Uutiset   •   Helmi 28, 2019 07:51 EET

Akromegalia, aplastinen anemia, primaari immuunipuutos, hemofilia – kuulostaako tutulta? Harvinaissairauksien yleinen tunnettuus on vähäistä ja diagnosointi usein taistelun takana.

Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuus on viimein kehittymässä myönteisempään suuntaan ehdollisen korvattavuuden myötä

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 12, 2019 07:49 EET

Suomessa vuodesta 2006 vuoteen 2017 oraalisten eli suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon kesto on pidentynyt. Lääkkeet ovat tulleet potilaiden saataville aiempaa hitaammin. Vuoden 2018 perusteella näyttää viimein siltä, että negatiivinen kehitys on taittumassa. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki