20.6. on maailman munuaissyöpäpäivä

Uutiset   •   Kesä 19, 2019 08:02 EEST

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 13, 2019 09:00 EEST

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 1,6 miljoonaa euroa eli noin 52 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on noin 880 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 565 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 1,6 miljoonan euron summa koostuu pääosin kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta maksetuista korvauksista klinikoille ja sairaaloille. Maksuihin sisältyvät tutkimuskeskuksille suoritetut korvaukset tutkimuspotilaiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, tutkimushenkilökunnan palkoista ja hallinnointikuluista. Tästä summasta yli kolmasosa on tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet (noin 880 000 euroa) koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista (joita ovat esimerkiksi luentopalkkiot, asiantuntijalausunnot ja osallistumiset lääketieteellisiin asiantuntijakokouksiin) sekä koulutuskustannuksista. Terveydenhuollon organisaatioiden etuudet (noin 565 000 euroa) koostuvat edellä mainittujen lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2018 Pfizer on maksanut taloudellisia etuuksia 761 suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 509 eli 67 % on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Terveydenhuollon ammattilaisille on maksettu etuuksia keskimäärin 1 148 euroa ja mediaani etuus on ollut 483 euroa.

Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer on maksanut vuonna 2018 taloudellisia etuuksia 54 suomalaiselle terveydenhuollon organisaatiolle.

Yhteistyöstä tukea terveydenhuollon kehittämiseen

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Yhteistyön tekeminen terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa on Pfizerille tärkeää.Sen avulla voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita ja terveyttä edistäviä hoitoja. Mahdollistamme myös terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen koulutuksiin, jotta heillä olisi käytettävissään alan uusin tieto”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksuilla tehdään lääkkeiden kehitystyötä

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksut koostuvat sairaaloille ja klinikoille maksetuista korvauksista kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Nämä maksut suoritetaan terveydenhuollon organisaatioille, ei yksittäisille lääkäreille.

Summa koostuu maksuista, jotka kattavat kliinisten lääketutkimusten eri vaiheet, mukaan lukien potilaiden rekrytointi, potilaiden matkakustannukset, poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot osastolla, laboratorio-, kuvantamis- ja muut tutkimustoimenpiteet sekä potilaiden hoidon, mukaan lukien vertailuryhmän saama hyvän hoitokäytännön mukainen lääkitys. Tutkimuslääkkeet lääkeyritys toimittaa veloituksetta eikä niiden arvoa huomioida tässä yhteydessä. Lääkeyritykset maksavat myös tutkimuksiin liittyvät hallinnointikulut. Maksut sisältävät myös tutkimushenkilökunnan palkat sekä tutkijalääkäreille tutkimuksen tekemisestä sairaalan maksamat palkkiot.

Tässä summassa on mukana myös tutkimusyhteistyö, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa. Näissä biopankkiaineistoja hyödyntävissä tutkimushankkeissa on mukana useita julkisia ja yksityisiä toimijoita.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa ja käytännön kokemuksia uusimmista lääkkeistä ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

--

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Lue lisää »

Pfizer Suomi ja Popit aloittavat yhteistyön potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 12, 2019 10:04 EEST

Pfizer Suomi ja suomalainen lääketeknologia-alan startup Popit Oy ovat sopineet yhteistyöstä potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi Popit-palvelun avulla. Palvelu auttaa tarvelähtöisesti potilasta ottamaan lääkkeensä juuri oikeaan aikaan, eli lähettää muistutuksen niille, jotka unohtavat ottaa lääkkeensä. Näin lääkitys voi toimia tarkoitetulla tavalla ja potilas saa tarvitsemaansa hoidon. Popitin ratkaisu tukee siten lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista.

On havaittu, että pitkäaikaisia sairauksia sairastavista potilaista vain noin 50 % sitoutuu hoitoon1. Onkin keskeistä parantaa potilaiden adherenssia eli hoitoon sitoutumista ja motivoitumista hoidon toteuttamiseen. Monet pitkäaikaissairaudet saattavat kehittyä ilman näkyviä oireita, eikä potilas välttämättä koe itseään sairaaksi. Hoitoon sitoutumista helpottaa, jos potilas ymmärtää sekä säännöllisen että epäsäännöllisen lääkkeiden ottamisen seuraukset. Keskeistä onkin tukea potilasta lääkehoitoon sitoutumisessa.

Popitin ja Pfizer Suomen yhteistyön tavoitteena on parantaa potilaan hoitoon sitoutumista sekä tukea lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista. Popit-palvelun idea on ainutlaatuisen älylaitteen ja siihen liittyvän älypuhelinsovelluksen avulla auttaa potilasta tarvittaessa muistamaan lääkehoitonsa ja ottamaan lääkkeensä oikeaan aikaan. Laite, sovellus ja pilvipohjaiset viestit tukevat potilasta ja edistävät tiedonkulkua potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Näin myös hoitoprosessi tehostuu.

- Pfizer Suomelle on tärkeää olla mukana mahdollistamassa toimivia tukipalveluja potilaille ja olemme iloisia yhteistyöstä Popitin kanssa. Popit on ainutlaatuinen ja käyttäjäystävällinen palvelu, joka voidaan ottaa helposti käyttöön suurellekin potilasmäärälle useiden eri sairauksien hoidossa, kertoo Pekka Lehmus, Pfizerin Nordic Patient Solution Lead. - Mielestäni Popitissa on parasta oikea-aikaisuus sekä lääkkeen ottamisessa että hoitoon motivoimisessa ja muissa hoitoon liittyvissä tärkeissä tiedoissa. Palvelu on erittäin asiakasystävällinen ja sitä myöten tehokas apu lääkehoidon onnistumisessa, Lehmus täydentää.

- Yhtenä maailman suurimmista lääkeyhtiöistä Pfizer avaa meille väylän auttaa suurta potilasmäärää maailmanlaajuisesti. Tämä on iso asia pienelle suomalaiselle startupille. Olemme alusta alkaen lähteneet tavoittelemaan globaaleja markkinoita ja kumppanuus Pfizerin kanssa kertoo myös tuon strategian onnistuneesta toteuttamisesta, korostaa Teemu Piirainen, Popit Oy:n toimitusjohtaja.

Lähde

1 Lääketietokeskus. Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. 2004. - Alkuperäinen WHO:n julkaisu Adherence to long-term therapies: Evidence for action. 2003.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Popit Oy
Timo Heikkilä
Perustajaosakas, Popit, puh. 050 487 3728, email: timo@popit.io

Pfizer Suomi
Pekka Lehmus
Nordic Patient Solution Lead, Inflammation & Immunology, Pfizer, puh. 09 430 040 (vaihde)

--

Popit

Popit on nopeasti kasvava suomalainen lääketeknologia-alan startup, joka tekee uraauurtavaa kehitystyötä parantaakseen lääkehoitoa älykkäiden palvelujen ja laitteiden avulla. Yrityksen visiona on lääkkeiden digitalisointi, josta hyötyvät yksittäiset potilaat, lääketutkimus, lääkeyritykset sekä julkinen terveydenhoito. www.popit.io

Pfizer

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi/

Lue lisää »

Kyselytutkimus: Lääkärit uskovat lääkehoitojen muuttuvan aiempaa yksilöllisemmiksi

Uutiset   •   Touko 23, 2019 09:06 EEST

Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä arvioi, että tulevaisuuden lääkehoidot räätälöidään entistä useammin potilaskohtaisesti. Lisäksi potilailla nähdään olevan yhä keskeisempi rooli oman hoitonsa toteutuksessa.

Lääkeyritys Pfizerin kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä 83 prosenttia uskoo lääkkeiden kohdentuvan entistä pienemmille potilasryhmille seuraavien 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkekehityksen painopiste siirtyy harvinaisempiin sairauksiin ja kansantautienkin hoidossa tautialaryhmiin ja niihin kohdennettuihin täsmälääkkeisiin. Ylivoimainen enemmistö, 94 prosenttia lääkäreistä, arvioi, että tulevaisuudessa potilaan geenitieto otetaan yhä useammin huomioon lääkehoitoa määrätessä.

Neljä viidestä lääkäristä uskoo, että useita perinnöllisiä tauteja onnistutaan parantamaan geenihoidolla. Yhdeksän lääkäriä kymmenestä näkee, että biopankit ja genomitieto johtavat useisiin lääketieteellisiin läpimurtoihin lähivuosikymmeninä. Biopankkeihin kerätään potilaista näytteitä ja tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi genomitutkimuksessa. Suomi on biopankkitoiminnan edelläkävijä muun muassa suunnitelmallisen kehitystyön ansiosta.

Enemmistö vastaajista uskoo, että potilaan rooli muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana digitaalisen tiedonkeruun myötä. Noin 85 prosenttia näkee digitaalisen etäseurannan ja potilaan suorittaman omaseurannan parantavan hoidon laatua ja muuttavan merkittävästi lääketutkimusta.

”Potilaan roolin kehittyminen on lääkärintyön muutoksessa keskiössä. Uudet teknologiat lisäävät potilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja tuovat heidän äänensä paremmin kuuluviin”, kommentoi Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Potilaan roolin lisäksi vastaajat arvioivat tekoälyn hyödyntämisen lisääntyvän terveydenhuollossa. Vaikka vain alle kolmasosa lääkäreistä uskoo tekoälyn tekevän vielä seuraavan 20 vuoden aikana hoitopäätöksiä, jopa 84 prosenttia katsoo sen tukevan merkittävästi lääkärin työtä. Lisäksi kaksi kolmesta arvioi tekoälyn korvaavan lääkärin työtä joiltakin osin. Onkin todennäköistä, että tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tulevat auttamaan jatkuvasti kasvavan tutkimus- ja potilastiedon sekä yksilöllistyvien lääkehoitovaihtoehtojen käsittelemisessä.

Lääkeyritys Pfizer selvitti lääkärien näkemyksiä tulevaisuuden lääkehoidoista kyselytutkimuksella, johon vastasi 180 suomalaista yleis- ja erikoislääkäriä. Tulokset julkaistiin 21.5.2019 Pfizer Oy:n 60-vuotisjuhlatilaisuudessa, jossa keskusteltiin lääketieteen ja lääketutkimuksen tulevaisuudesta. Tilaisuuden teemoja olivat muun muassa etäseuranta sekä uudet tekoälyratkaisut.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman IBD-päivää vietetään 19.5.

Uutiset   •   Touko 17, 2019 08:09 EEST

Elämän tärkeät asiat kirkastuvat, kun arkea hankaloittaa krooninen sairaus

Blogikirjoitukset   •   Touko 15, 2019 13:54 EEST

Eteisvärinä paljastuu pulssista – yli neljännes kyselyyn vastanneista suomalaisista ei kuitenkaan tunne oireita

Lehdistötiedotteet   •   Touko 06, 2019 08:01 EEST

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Suomessa on yli 100 000 eteisvärinää sairastavaa. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisessä rytmissä. Yleisin oire on sydämentykytys. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton tai oireet niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Pahimmillaan sairaus voi johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi olla oireettoman eteisvärinän ensimmäinen oire.

Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista. Sen mukaan yli neljännes (27 %) suomalaisista ei tiedä, mitkä eteisvärinän oireet ovat. Sydämentykytykset (53 %), epäsäännöllinen syke (48 %) ja epämiellyttävät muljahtelut rinnassa (39 %) olivat yleisimmin tunnistetut oireet. Aivoinfarktin tunnisti eteisvärinän oireeksi vain viisi prosenttia vastaajista.

– Moni suomalainen sairastaa eteisvärinää tietämättään, koska sen oireita ei tunneta. Joka neljännellä sairaus todetaan sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Liian usein diagnoosi saadaan vasta aivohalvauksen jälkeen, kertoo kardiologi Harri Hietanen Malmin sairaalasta Helsingistä.

Eteisvärinä ja siihen liittyvät riskitekijät alkavat yleistyä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Iän lisäksi riskitekijöitä ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä

Tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on epäillyt itsellään eteisvärinää. Heistä vain reilu kolmannes (35 %) hakeutui lääkärin vastaanotolle epäilysten herättyä, kun taas vajaa kolmannes (28 %) ei kokenut lääkärikäynnille tarvetta ja tyytyi seuraamaan tilannetta. Riskiryhmään kuuluvassa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 15 prosenttia on epäillyt sairastavansa eteisvärinää. He hakeutuvat lääkärin vastaanotolle muita ikäryhmiä herkemmin, sillä heistä yli puolet (59 %) kertoi käyneensä lääkärissä oireet huomattuaan.

– Tulos kaikkinensa on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei eteisvärinän vakavuutta ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikka sairaus olisi täysin oireeton, ilman hoitoa aivohalvauksen riski kohoaa merkittävästi. Siksi muidenkin kuin riskiryhmään kuuluvien olisi hyvä käydä lääkärillä tarkastamassa tilanne epäilysten herättyä, Hietanen sanoo.

Jos eteisvärinä havaitaan tarpeeksi ajoissa ja muitakin aivohalvauksen riskitekijöitä sairastava potilas aloittaa säännöllisen lääkityksen, aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää. Hietasen mukaan oman pulssin tunnustelu voi auttaa oireettoman eteisvärinän havaitsemisessa.

– Seuraamalla pulssia säännöllisesti voidaan mahdollisesti tunnistaa oireetonkin eteisvärinä ja tarvittaessa lääkityksellä ehkäistä sen aiheuttamia aivohalvauksia, Hietanen painottaa.

Kyselystä selvisi, että suurin osa suomalaisista tunnustelee pulssiaan harvoin tai ei lainkaan. Kerran viikossa tai kerran kuussa pulssiaan tunnustelee vähän alle viidennes, ja viidennes sanoi, ettei tunnustele pulssiaan lainkaan.

Faktaa eteisvärinästä:

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flimmeriksi.
  • Ikä on eteisvärinän riskitekijöistä merkittävin: yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 prosenttia joko kohtauksittain tai pysyvästi. Muita riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.
  • Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan ja kokevat ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta tai suorituskyvyn heikkenemistä. Joillakin eteisvärinä on täysin oireeton ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.
  • Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla. Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin. Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio tai rytmihäiriölääkitys. Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti.
  • Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivovaltimoihin kulkeutuessaan saattavat aiheuttaa aivohalvauksen. Potilailla, joilla on eteisvärinän lisäksi muita riskitekijöitä, aivohalvausta estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. yli 65-vuoden ikä, verenpainetauti, sydämenvajaatoiminta, aiemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja verisuonisairaus. Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttaman aivohalvauksen riskiin.
  • Oireettomankin eteisvärinän voi havaita seuraamalla pulssia säännöllisesti. Varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettä vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla.

Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Aivohalvauksen tyyppioireet:

Lähteet:

Tutkimustiedot perustuvat Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy suunnitteli yhdessä Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin kanssa. Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa elokuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista ja sen lähtöotos oli iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoja:
Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer, p. 09 430 040 (vaihde)

Pfizer
Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Bristol-Myers Squibb
Bristol-Myers Squibb on globaali biolääkeyritys, joka on sitoutunut edistämään lääketutkimusta ja innovatiivisten lääkkeiden kehitystä vaikeiden sairauksien hoitoon.

Bristol-Myers Squibb erottautuu ainutlaatuisella BioPharma-strategiallaan hyödyntäen suuren lääkeyrityksen resursseja ja uloitettavuutta yhdistämällä ne biotekniikka-yritykselle tunnusomaiseen ketteryyteen sekä aloitekykyyn. www.bms.com.fi

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Lue lisää »

Punkkikausi on jälleen käsillä - lisätietoa ja materiaaleja

Uutiset   •   Huhti 25, 2019 08:43 EEST

Puutiaiset eli punkit ovat heränneet kevään tulon myötä. Kokosimme paketillisen faktoja ja taustatietoa punkeista ja niiden levittämistä sairauksista. Liitetiedostoina löydät kattavan lisätietopaketin punkeista, niiden levittämistä taudeista sekä taudeilta suojautumisesta. Materiaaleja voi vapaasti hyödyntää ja julkaista omissa kanavissa.

”Sairaus päättää elämästäni, en minä” – Kyselytutkimus avaa haavaisen paksusuolitulehduksen kokonaisvaltaisia vaikutuksia elämään

Uutiset   •   Huhti 16, 2019 08:04 EEST

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD), joihin myös haavainen paksusuolitulehdus kuuluu, ovat Suomessa jo lähes kansantauti. Lääkeyhtiö Pfizer ja potilasjärjestö Crohn ja Colitis ry ovat selvittäneet sairauden vaikutuksia sairastuneiden elämään Suomessa toteutetulla kyselytutkimuksella[1]. Sen tulokset kertovat, että haavainen paksusuolitulehdus vaikuttaa monen sairastavan elämään enemmän kuin yleisesti kuvitellaan. Yli 80 % vastaajista kokee sairauden henkisesti raskaaksi, ja uupumus, toivottomuus ja häpeä ovat yleisiä tuntemuksia.

Haavainen paksusuolitulehdus eli colitis ulcerosa (CU) yleistyy Suomessa vauhdilla. Tulehduksellisia suolistosairauksia eli haavaista paksusuolitulehdusta ja Crohnin tautia sairastaa Suomessa jo lähes 50 000 ihmistä ja sairastuneita tulee lisää noin 2 000 vuodessa. Suolistosairauksista onkin ennustettu seuraavaa suomalaista kansantautia[2].

Jotta yleinen ymmärrys sairaudesta paranisi, lääkeyhtiö Pfizer ja potilasjärjestö Crohn ja Colitis ry ovat selvittäneet nyt ensimmäistä kertaa yhdessä kyselytutkimuksen avulla sitä, miten haavaista paksusuolitulehdusta sairastavat itse kokevat sairautensa vaikuttavan heidän elämäänsä. Kyselyyn osallistui yli 500 suomalaista haavaista paksusuolitulehdusta sairastavaa.

Vaikka enemmistö (60 %) kyselyyn vastanneista kertoi, että heidän yleinen terveydentilansa on hyvä tai erinomainen, yli 80 prosenttia kokee, että sairaus on henkisesti uuvuttava. Kun sairastuneita pyydettiin kuvailemaan tuntojaan sairauden pahenemisvaiheiden aikana, esiin nousivat muun muassa uupumus, toivottomuus, eristyneisyys sekä häpeä.

Valtaosa vastaajista (78 %) koki, että heidän sairautensa oli vastaushetkellä remissiossa eli ei aktiivinen. Siitä huolimatta sairaudella oli merkittäviä vaikutuksia vastanneiden elämään.

”Vietän vessassa enemmän aikaa kuin missään muualla”

Haavaista paksusuolitulehdusta sairastavien yksi yleisimmistä oireista on ripuli, ja vessassa täytyy käydä useita kertoja päivässä. Sinne on myös päästävä nopeasti. Huonoimpina päivinä vessakäyntejä oli vastaajien keskiarvon mukaan 11, parhaimpina 2. Viidennes vastaajista kertoi, että pahimmillaan vessareissuja voi kertyä jopa yli 20 päivässä. 40 prosenttia keskivaikeaa tai vaikeaa haavaista paksusuolitulehdusta sairastavista puolestaan kokee, että he viettävät vessassa enemmän aikaa kuin missään muualla. 

Kivut ja jatkuva vessassa ramppaaminen vaikuttavat laajasti myös henkiseen jaksamiseen ja koko elämään. Yli 40 prosenttia kaikista vastaajista ja jopa 70 prosenttia niistä, joiden sairaus ei ollut vastaushetkellä remissiossa kokee sairauden hallitsevan heidän elämäänsä enemmän kuin he sairauttaan. Moni joutuukin esimerkiksi perumaan jo sovittuja menoja sairauden vuoksi. Noin viidennes kertoo jättäneensä vuoden sisällä väliin neljästä yli kymmeneen tilaisuutta tai tapaamista. Yli puolet kertoo kartoittaneensa vessat työmatkaltaan ja yli 40 prosenttia kokee sairauden vaikuttavan heidän itsetuntoonsa töissä.

Joka neljäs vastanneista sanoo, että sairaudella on vaikutuksia myös perhe-elämään, kuten parisuhteisiin tai lasten hankkimiseen. Lisäksi kolme neljästä pelkää sairauden periytyvän lapsilleen ja noin kolmanneksella olikin suvussa vastaavia suolistosairauksia.

Kommunikaatio lääkäreiden kanssa sujuu, mutta henkiseen puoleen toivotaan lisää tukea

Kyselyn perusteella valtaosa vastaajista (80 %) on tyytyväisiä lääkärin ja potilaan väliseen kommunikaatioon, mutta parantamisen varaakin on. Esimerkiksi lähes puolet vastaajista (49 %) toivoisi lääkäriltä parempaa ymmärrystä siihen kuinka paljon sairaus vaikuttaa elämänlaatuun, yli 40 % kaipasi enemmän ymmärrystä väsymykseen ja yli kolmannes (37 %) siihen, miten sairaus vaikuttaa henkiseen jaksamiseen. Neljännes vastaajista myös pelkää leimautuvansa vaikeaksi potilaaksi, jos kyselee liikaa.

Lisäksi esimerkiksi keskustelut sairauden vaikutuksista seksielämään koetaan usein kiusallisiksi, ja harva lääkäri on koskaan keskustellut aiheesta potilaansa kanssa.

Joulukuussa 2018 toteutettuun kyselyyn osallistuneiden vastaajien keski-ikä oli 43 vuotta. Naisia vastaajista oli runsas 70 prosenttia ja miehiä vajaa 30 prosenttia. Vaikka valtaosa vastanneista kertoi saaneensa diagnoosin alle vuodessa oireiden alettua, 14 prosenttia vastanneista kertoi diagnoosissa kestäneen yli viisi vuotta. Vaikka vastaajat kokevat sairauden henkisesti raskaana, lähes 90 prosenttia vastaajista kertoo, että sairaus on saanut heidät arvostamaan elämän tärkeitä asioita. Myös vertaistuki on tärkeää ja 85 % vastaajista kokee potilasjärjestön roolin tärkeänä sairauden hallinnassa.

Lisätietoja tutkimuksesta:

Kirsi Kalpala, asiantuntijalääkäri, Pfizer Suomi
puh. 09 430 040 (vaihde)

Ulla Suvanto, toiminnanjohtaja, Crohn ja Colitis ry
puh. 040 031 5383, Ulla.Suvanto@ibd.fi

Lähteet:

[1] UC Narrative -kyselytutkimus, Pfizer 2018

[2] Kolho & Färkkilä, Duodecim 2017;133:1701–9 

Lue lisää »

Kysyykö kukaan potilaalta?

Blogikirjoitukset   •   Maalis 25, 2019 12:13 EET

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki