Tuore tutkimustulos: Kotiin postitettu kirje kannustaa iäkästä ottamaan influenssarokotteen – rokotuskattavuus keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä parempi kuin vertailualueilla

Lehdistötiedotteet   •   Syys 12, 2019 08:30 EEST

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus oli terveystiedotuskampanjaan osallistuneilla alueilla keskimäärin 52,4 %, kun vertailualueilla se oli keskimäärin 44,7 %.

Kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden alueilla rokotuskattavuus oli siten keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailualueilla. Influenssakaudella 2017–2018 terveystiedotukseen osallistui 26 THL:n Rokotusrekisterin mukaista terveyskeskusaluetta.

”Mikäli yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus olisi koko Suomessa kampanja-alueiden tasolla, tyypillisen influenssakauden aikana voitaisiin estää yli 2 100 influenssatapausta, 300–500 sairaalajaksoa ja noin 20–40 kuolemantapausta”, artikkelin kirjoittaja, farmasian tohtori Anne Tammimäki DRA Consulting Oy:stä kertoo.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Yleislääkärilehden numerossa 5/2019:

https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen yleislääkärit GPF ry&i=532be6f0-cfd0-11e9-856b-00155d64030a

Suomi jää selkeästi jälkeen EU-tavoitteesta

WHO:n mukaan kausi-influenssa aiheuttaa globaalisti 3–5 miljoonaa vaikeaa tautitapausta ja 290 000–650 000 kuolemaa vuosittain. Ikääntyminen ja krooniset sairaudet lisäävät vaikean taudinkuvan ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC suosittelee, että riskiryhmien influenssarokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 75 %.Suomessa jäädään EU-tavoitteesta selkeästi: influenssakaudella 2017–2018 yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus oli vain 47,6 %.

Rokotuskattavuuden nostaminen vaatii työtä useilta eri terveysalan toimijoilta, Tammimäki sanoo.

”Yhtäältä vaaditaan terveydenhuollon toimintatapoja, jotka tekevät rokottautumisen mahdollisimman vaivattomaksi, toisaalta tarvitaan asiallisen tiedon välittämistä influenssaan liittyvistä riskeistä ja rokottautumisen hyödyistä. Tutkimuksen perusteella terveystiedotuskampanja on tehokas tapa edistää terveyttä.”

Lääkeyritys Pfizer Oy kartoitti 2016–2017 eri kuntien halukkuutta osallistua yrityksen, Hengitysliiton ja kuntien yhteistyönä toteutettavaan terveystiedotuskampanjaan.

Lisätiedot:

Anne Tammimäki
Pharmacological Expert Ph.D., DRA Consulting Oy
+358 40 7244 796, anne.tammimaki@dra.fi

Juha Turunen
Real World Data and Health Information Technology Manager, Pfizer Oy
+358 9 430 040 (vaihde)

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Lue lisää »

Tehokkuutta terveystiedon ja tutkimuksen avulla

Blogikirjoitukset   •   Syys 09, 2019 11:17 EEST

Voivatko lääkeyritykset olla mukana kehittämässä laadukasta terveydenhuoltoa? Miten lääkehoitoihin liittyvä rekisteritutkimus ja terveystiedon toisiokäyttö voivat parantaa terveydenhuollon tuottavuutta?

Tutkimus paljastaa ongelmat

Suomessa eteisvärinää sairastavien hoitoa kehitettiin 2000-luvulla pienin askelin. Varfariinihoidon laatua kehitettiin projektiluontoisesti erityisesti tietyissä kaupungeissa. Hoitovaihtoehtojen puuttuessa toiminnan kehittämiseen tai laajamittaiseen terveystaloustieteellisen tutkimuksen tekemiseen ei kuitenkaan ollut aiemmin erityisiä kannusteita. Esimerkiksi eteisvärinäpotilaiden hoidon kokonaiskustannuksiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on aiemmin tehty Suomessa varsin vähän.

Suoria oraalisia antikoagulantteja kehittäneet yritykset ovat 2010-luvulla tuottaneet olennaista lisätietoa hoidon tuloksellisuuden arvioinnin ja päätöksenteon avuksi. Yritykset ovat tehneet monia rekisteritutkimuksia, joissa on sovellettu muun muassa terveystaloustieteen menetelmiä. Tutkimuksissa on tarkasteltu varfariinin käyttöön pohjautuvan hoidon laatua, komplikaatioiden ilmaantuvuutta, hoidon toteuttamiseen sitoutuvia perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon resursseja ja kustannuksia.2-6 Lisäksi on tarkasteltu kustannusvaikuttavuutta, jonka arvioinnissa on hyödynnetty suomalaista rekisteritietoa.7-8 Osassa hankkeista on myös hyödynnetty uusia tiedonkeruumenetelmiä.9 Joissakin tutkimuksissa on myös hieman teoreettisemmin pohdittu muun muassa vaihtoehtoiskustannuksia.10

Tosielämän aineistoihin ja rekistereissä oleviin terveystietoihin perustuvat tutkimukset ovat vahvistaneet, että varfariinihoito ei ole ollut Suomessa keskimäärin riittävän laadukasta. Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että varfariinihoidon toteuttaminen sitoi jopa odotettua enemmän perusterveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa siitä, että potilaat käyvät vuoden aikaan keskimäärin 12–17 kertaa laboratoriossa.2-6 Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet kuitenkin aivohalvauksiin ja vuotoihin liittyvistä komplikaatioista. Merkittävä osa komplikaation kokeneista vanhuspotilaista tarvitsee komplikaation jälkeen säännöllistä kotihoitoa tai asumispalvelua.11

Tutkimustuloksista hyvinvointia

Lisääntyneet hoitovaihtoehdot ja tutkimustieto ovat kannustaneet muuttamaan hoitokäytäntöjä. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut parantaa eteisvärinäpotilaiden hoidon laatua ja tuottavuutta. Suomessa on jo saatu näyttöä siitä, että potilaslähtöisillä toimintatavan muutoksilla eteisvärinää sairastavien potilaiden hoidon laatua voidaan parantaa. Samalla voidaan lisätä potilaiden tietoisuutta sairaudestaan. Myös hoitoon sitoutuvien resurssien käyttöä on voitu tehostaa, eli palvelutuotannon tuottavuutta on kyetty parantamaan. Suorien oraalisten antikoagulanttien käyttöönotolla on ollut tässä oma merkityksensä, koska niiden avulla voidaan vähentää perusterveydenhuollon resurssikäyttöä.12-13

Esimerkiksi Lahdessa tehdyssä kehittämishankkeessa havaittiin, että vuosina 2013–2014 varfariinihoidon seurantaan saattoi vastaanottotyössä kulua 20 % hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittu työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Ero vanhan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika, yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos, on voitu käyttää varsinaiseen perustyöhön. Vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.12

Kuopiossa ja Lohjalla prosessimallinnukseen liittyvässä selvityksessä havaittiin, että antikoagulaatiohoitoa tehostamalla voidaan vähentää resurssien käyttöä ja pienentää hoidosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Säästön Kuopion kaupungille arvioitiin olevan 400 000 euroa vuodessa. Osa säästöstä toteutuu vapautuneina hoitajaresursseina. Lohjalla arvioitiin vastaavasti saavutetun 130 000 euron säästö, jossa on mukana 0,5 vapautunutta hoitajahenkilötyövuotta.13

Jonkun on oltava ensimmäinen

Tyypillisesti uuden lääkkeen hyödyistä tiedetään käyttöönottopäätöstä tehtäessä vähän. Lääkkeen odotettaviin hyötyihin liittyvät vaatimukset ja epävarmuustekijät ovat suurimmillaan sellaisten lääkkeiden kohdalla, jotka tulevat esimerkiksi vaikutusmekanisminsa puolesta ensimmäisenä jonkin sairauden hoitoon. Samaan käyttöaiheeseen myöhemmin tulevat vastaavanlaiset lääkkeet pääsevät usein tässä mielessä helpommalla. Tällaisissa tilanteissa rekistereissä olevien terveys- ja palvelukäyttötietojen hyödyntäminen voi hälventää epävarmuutta. Rekisteritiedot eivät vielä siinä vaiheessa voi tarjota tietoja uuden lääkkeen vaikutuksista, mutta rekisterit voivat antaa tietoja sen hetkisten hoitojen vaikuttavuudesta ja epävarmuustekijöistä. Yllättävän usein on nimittäin myös niin, että olemassa olevien hoitojen terveyshyödyistä ja muista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista tiedetään vähän.

Terveystietojen ja rekisterien hyötykäyttö johtaa parhaimmillaan hoitokäytäntöjen muutoksiin. Toisaalta tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida rekisteri- ja terveystietojen avulla. Lääkeyritysten tuottaman tutkimustiedon lisääntyminen on tuonut ainakin eteisvärinäpotilaiden hoidon ongelmat näkyviksi, parantanut hoidon laatua, kohentanut kuntien tuottavuutta ja tehnyt lääkehoidosta vaivattomampaa tuottaen samalla enemmän terveyshyötyjä. Samalla on syntynyt joukko terveystaloustieteellisiä julkaisuja.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on säädetty erillinen laki (ns. toisiolaki). Sen avulla laadukkaiden terveys- ja rekisteritietojen käyttäminen tutkimuksessa tulee olemaan Suomessa aiempaa sujuvampaa. Tutkijan taustan omaavana voin olla tästä kehityssuunnasta vain iloinen. Lisäksi tästä kaikesta hyötyvät ennen kaikkea nykyiset ja tulevat potilaat.

Lähteet

  1. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.
  2. Hallinen T, Martikainen JA, Soinio EJO ym. Direct costs of warfarin treatment among patients with atrial fibrillation in a Finnish health care setting. Curr Med Res Opin 2006;22:683-92
  3. Hallinen T, Soini EJ, Asseburg C ym. Warfarin treatment among Finnish patients with atrial fibrillation: retrospective registry study based on primary healthcare data. BMJ Open 2014;4:e004071
  4. Helin T, Metso T, Lassila R ym. INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2012;20:1569-74
  5. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2017;26:657–65.
  6. Leskelä R-K, Schmidt M, Hirsso P ym. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;20:1481-5
  7. Hallinen T, Soini EJ, Tuovinen M. Dabigatraanin kustannusvaikuttavuus eteisvärinäpotilaiden aivohalvausten. DOSIS 2012:28;130-144.
  8. Hallinen T, Soini EJ, Linna M, Saarni S. Cost–effectiveness of apixaban and warfarin in the prevention of thromboembolic complications among atrial fibrillation patients. Hallinen et al. SpringerPlus 2016;5:1354.
  9. https://www.bcplatforms.com/news/bc-platforms-provide-real-world-evidence-solutions-pfizer-cardiovascular-diseases/. Haettu 13.5.2019.
  10. Hallinen T, Linnosmaa I, Tuovinen M, Soini E. Vaihtoehtoiskustannukset ja kustannusvaikuttavuus tuotantoteknologian muuttuessa: esimerkkinä eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Terveystaloustiede 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 69-73.
  11. Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suom Lääkärilehti 2017;72:1856–63.
  12. Karppinen M, Korhonen K, Laine J. Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseen. Suomen Lääkärilehti 2018;19:1231-1232.
  13. Nordic Healthcare Group. Antikoagulaatiohoidon kehittämismahdollisuudet Kuopion ja Lohjan kaupungeissa. 5.5.2015. Kuopion kaupungin www-julkaisu. https://docplayer.fi/18072199-Antikoagulaatiohoidon-kehittamismahdollisuudet-kuopion-ja-lohjan-kaupungeissa-5-5-2015.html Haettu 22.11.2018.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

Digitaalisuus edistämässä potilaskeskeistä lääkekehitystä

Blogikirjoitukset   •   Elo 19, 2019 07:42 EEST

Uudet teknologiat tuovat potilaan äänen entistä paremmin kuuluviin myös lääkekehityksessä. Etäseuranta ja tekoälyratkaisut mahdollistavat potilaille aiempaa aktiivisemman osallistumisen kliinisiin tutkimuksiin ja antavat tutkijoille uudenlaista tietoa, jolla voidaan entistä tehokkaammin parantaa potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua.

Potilaan rooli terveydenhuollossa muuttuu tulevaisuudessa entistä itsenäisempään suuntaan. Näin arvioi Lääkäriliiton Lääkäri 2030 -hanke, jossa omahoidon lisääntyminen ja sen myötä potilaan ja lääkärin aseman tasavertaistuminen on arvioitu tulevaisuuden megatrendiksi. Uuden teknologian ansiosta potilaiden rooli kasvaa myös lääkekehityksessä.

Potilaskeskeinen lääkekehitys avaa uuden näkökulman potilaan arkeen. Sen ansiosta ymmärrämme paremmin, mikä on potilaan hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä ja millaista sairauden kanssa on elää. Pfizerin tutkimuslaboratoriossa Yhdysvaltain Massachusettsissa kehitetään etäseuranta- ja tekoälyratkaisuja kliinisiin tutkimuksiin. Ensisijaisena kohteena ovat sairaudet, joissa perinteisillä seurantamenetelmillä on vaikea saada täsmällistä tietoa potilaan oireista ja toimintakyvystä.

Potilaat ovat suhtautuneet uuteen teknologiaan ja sen osallistavuuteen innolla. Erityisesti lapsipotilaiden vanhemmat ovat usein motivoituneita hyödyntämään teknologisia ratkaisuja ymmärtääkseen sairautta paremmin. Potilasjärjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani lääketutkimusten kehittämisessä, ja myös viranomaiset ovat edenneet uusien seurantamenetelmien arvioinnin ja hyväksynnän osalta.

Näemme Pfizerilla tässä kehityksessä erinomaisen mahdollisuuden myös suomalaisille yrityksille. Suomessa on osattu kehittää innovatiivisia etäseurantamenetelmiä, potilaiden raportointityökaluja ja tekoälyyn perustuvia analyyttisiä ratkaisuja, jotka edustavat alallaan maailman kärkeä. Yksi keskeinen tavoitteemme maaorganisaatiossamme onkin lisätä globaalin tuotekehityksemme tietoisuutta innovatiivisista suomalaisista yrityksistä ja tarjota siten mahdollisuuksia niiden kansainvälistymiselle.

Etäseuranta ja tekoäly tehostavat tiedon keräystä

Pfizerin keväällä toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneista 180 suomalaislääkäristä 86 prosenttia arvioi, että seuraavien 20 vuoden aikana potilaiden etäraportointi ja -seuranta muuttavat lääketutkimusta merkittävästi. Etäseurannalla ja erilaisilla sensoreilla voidaan saada potilaan voinnista ja toimintakyvystä tarkempaa tietoa kuin kyselylomakkeilla tai klinikassa suoritettavilla testeillä. Esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavan voi olla vaikeaa arvioida, kuinka paljon on nukkuessaan raapinut itseään, mutta jos ranteeseen kiinnitetään käden liikkeitä mittaava sensori, saadaan luotettavaa tietoa raapimisesta myös potilaan nukkuessa.

Kliinisissä lääketutkimuksissa tekoäly poistaa subjektiivisuutta tulosten arvioinnista. Perinteiseen lääkärikäyntien yhteydessä kerättävään tietoon verrattuna etäseurannan tuottama jatkuva data auttaa havaitsemaan tutkittavan lääkehoidon vaikutukset nopeammin ja tarkemmin. Mittausten tasalaatuisuus lisää myös tutkimusten tilastollista voimaa, jolloin luotettavaa tietoa voidaan saada aiempaa pienemmillä potilasmäärillä. Tämä voi osaltaan auttaa hallitsemaan korkeiksi kohonneita lääkkeiden kehityskustannuksia.

Rekisterien ja yhteistyön merkitys tutkimuksessa kasvaa

Kliinisten tutkimusten ohella terveydenhuollon arjessa kertyvällä tiedolla ja potilaiden itse raportoimalla tiedolla on jatkossa entistä suurempi merkitys. Tämän ”tosielämän tiedon” avulla voidaan selvittää lääkehoitojen arkivaikuttavuutta käytännön terveydenhuollossa, jolloin toimitaan lääketutkimuksia huomattavasti vaihtelevammassa ympäristössä.

Tietoa tallentuu erilaisiin rekistereihin, mutta sitä voidaan kerätä entistä monipuolisemmin myös yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettuihin tietoaltaisiin ja biopankkeihin. Suomessa ollaan kehityksen kärjessä soveltamassa tietoturvallisia digitaalisia ratkaisuja tällaisen massatiedon käsittelyyn. Myös lainsäätäjät ovat erinomaisella tavalla ajan tasalla; tästä esimerkkinä keväällä hyväksytty sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevä laki.

Lääketeollisuuden kannalta kiinnostuksen kohteena ovat suuret tietomassat ja niistä löydettävät tilastolliset yhteydet, ei yksittäisten potilaiden tiedot. Näin Suomessa on mahdollista kilpailla kansainvälisten lääketeollisuuden tutkimusinvestoinneista potilaiden tietoturvasta ja tietosuojasta tinkimättä.

Suomessa onkin jo meneillään merkittäviä julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä yhteistyöhankkeita. Esimerkiksi FinnGen-hankkeen tavoitteena on löytää uusia yhteyksiä geenien ja sairauksien välillä ja lisätä siten ymmärrystämme sairauksien syistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja uusia hoitomenetelmiä.

Näemme Pfizerilla suomalaisen terveysalan tutkimuksen yhtenä vahvuutena juuri yhteistyön. Yhteistyöllä saadaan kaikkein nopeimmin jatkokehitykseen lupaavat ratkaisut, joilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään.

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

20.6. on maailman munuaissyöpäpäivä

Uutiset   •   Kesä 19, 2019 08:02 EEST

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 13, 2019 09:00 EEST

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 1,6 miljoonaa euroa eli noin 52 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on noin 880 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 565 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 1,6 miljoonan euron summa koostuu pääosin kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta maksetuista korvauksista klinikoille ja sairaaloille. Maksuihin sisältyvät tutkimuskeskuksille suoritetut korvaukset tutkimuspotilaiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, tutkimushenkilökunnan palkoista ja hallinnointikuluista. Tästä summasta yli kolmasosa on tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet (noin 880 000 euroa) koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista (joita ovat esimerkiksi luentopalkkiot, asiantuntijalausunnot ja osallistumiset lääketieteellisiin asiantuntijakokouksiin) sekä koulutuskustannuksista. Terveydenhuollon organisaatioiden etuudet (noin 565 000 euroa) koostuvat edellä mainittujen lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2018 Pfizer on maksanut taloudellisia etuuksia 761 suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 509 eli 67 % on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Terveydenhuollon ammattilaisille on maksettu etuuksia keskimäärin 1 148 euroa ja mediaani etuus on ollut 483 euroa.

Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer on maksanut vuonna 2018 taloudellisia etuuksia 54 suomalaiselle terveydenhuollon organisaatiolle.

Yhteistyöstä tukea terveydenhuollon kehittämiseen

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Yhteistyön tekeminen terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa on Pfizerille tärkeää.Sen avulla voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita ja terveyttä edistäviä hoitoja. Mahdollistamme myös terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen koulutuksiin, jotta heillä olisi käytettävissään alan uusin tieto”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksuilla tehdään lääkkeiden kehitystyötä

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksut koostuvat sairaaloille ja klinikoille maksetuista korvauksista kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Nämä maksut suoritetaan terveydenhuollon organisaatioille, ei yksittäisille lääkäreille.

Summa koostuu maksuista, jotka kattavat kliinisten lääketutkimusten eri vaiheet, mukaan lukien potilaiden rekrytointi, potilaiden matkakustannukset, poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot osastolla, laboratorio-, kuvantamis- ja muut tutkimustoimenpiteet sekä potilaiden hoidon, mukaan lukien vertailuryhmän saama hyvän hoitokäytännön mukainen lääkitys. Tutkimuslääkkeet lääkeyritys toimittaa veloituksetta eikä niiden arvoa huomioida tässä yhteydessä. Lääkeyritykset maksavat myös tutkimuksiin liittyvät hallinnointikulut. Maksut sisältävät myös tutkimushenkilökunnan palkat sekä tutkijalääkäreille tutkimuksen tekemisestä sairaalan maksamat palkkiot.

Tässä summassa on mukana myös tutkimusyhteistyö, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa. Näissä biopankkiaineistoja hyödyntävissä tutkimushankkeissa on mukana useita julkisia ja yksityisiä toimijoita.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa ja käytännön kokemuksia uusimmista lääkkeistä ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

--

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Lue lisää »

Pfizer Suomi ja Popit aloittavat yhteistyön potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 12, 2019 10:04 EEST

Pfizer Suomi ja suomalainen lääketeknologia-alan startup Popit Oy ovat sopineet yhteistyöstä potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi Popit-palvelun avulla. Palvelu auttaa tarvelähtöisesti potilasta ottamaan lääkkeensä juuri oikeaan aikaan, eli lähettää muistutuksen niille, jotka unohtavat ottaa lääkkeensä. Näin lääkitys voi toimia tarkoitetulla tavalla ja potilas saa tarvitsemaansa hoidon. Popitin ratkaisu tukee siten lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista.

On havaittu, että pitkäaikaisia sairauksia sairastavista potilaista vain noin 50 % sitoutuu hoitoon1. Onkin keskeistä parantaa potilaiden adherenssia eli hoitoon sitoutumista ja motivoitumista hoidon toteuttamiseen. Monet pitkäaikaissairaudet saattavat kehittyä ilman näkyviä oireita, eikä potilas välttämättä koe itseään sairaaksi. Hoitoon sitoutumista helpottaa, jos potilas ymmärtää sekä säännöllisen että epäsäännöllisen lääkkeiden ottamisen seuraukset. Keskeistä onkin tukea potilasta lääkehoitoon sitoutumisessa.

Popitin ja Pfizer Suomen yhteistyön tavoitteena on parantaa potilaan hoitoon sitoutumista sekä tukea lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista. Popit-palvelun idea on ainutlaatuisen älylaitteen ja siihen liittyvän älypuhelinsovelluksen avulla auttaa potilasta tarvittaessa muistamaan lääkehoitonsa ja ottamaan lääkkeensä oikeaan aikaan. Laite, sovellus ja pilvipohjaiset viestit tukevat potilasta ja edistävät tiedonkulkua potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Näin myös hoitoprosessi tehostuu.

- Pfizer Suomelle on tärkeää olla mukana mahdollistamassa toimivia tukipalveluja potilaille ja olemme iloisia yhteistyöstä Popitin kanssa. Popit on ainutlaatuinen ja käyttäjäystävällinen palvelu, joka voidaan ottaa helposti käyttöön suurellekin potilasmäärälle useiden eri sairauksien hoidossa, kertoo Pekka Lehmus, Pfizerin Nordic Patient Solution Lead. - Mielestäni Popitissa on parasta oikea-aikaisuus sekä lääkkeen ottamisessa että hoitoon motivoimisessa ja muissa hoitoon liittyvissä tärkeissä tiedoissa. Palvelu on erittäin asiakasystävällinen ja sitä myöten tehokas apu lääkehoidon onnistumisessa, Lehmus täydentää.

- Yhtenä maailman suurimmista lääkeyhtiöistä Pfizer avaa meille väylän auttaa suurta potilasmäärää maailmanlaajuisesti. Tämä on iso asia pienelle suomalaiselle startupille. Olemme alusta alkaen lähteneet tavoittelemaan globaaleja markkinoita ja kumppanuus Pfizerin kanssa kertoo myös tuon strategian onnistuneesta toteuttamisesta, korostaa Teemu Piirainen, Popit Oy:n toimitusjohtaja.

Lähde

1 Lääketietokeskus. Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. 2004. - Alkuperäinen WHO:n julkaisu Adherence to long-term therapies: Evidence for action. 2003.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Popit Oy
Timo Heikkilä
Perustajaosakas, Popit, puh. 050 487 3728, email: timo@popit.io

Pfizer Suomi
Pekka Lehmus
Nordic Patient Solution Lead, Inflammation & Immunology, Pfizer, puh. 09 430 040 (vaihde)

--

Popit

Popit on nopeasti kasvava suomalainen lääketeknologia-alan startup, joka tekee uraauurtavaa kehitystyötä parantaakseen lääkehoitoa älykkäiden palvelujen ja laitteiden avulla. Yrityksen visiona on lääkkeiden digitalisointi, josta hyötyvät yksittäiset potilaat, lääketutkimus, lääkeyritykset sekä julkinen terveydenhoito. www.popit.io

Pfizer

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi/

Lue lisää »

Kyselytutkimus: Lääkärit uskovat lääkehoitojen muuttuvan aiempaa yksilöllisemmiksi

Uutiset   •   Touko 23, 2019 09:06 EEST

Enemmistö kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä arvioi, että tulevaisuuden lääkehoidot räätälöidään entistä useammin potilaskohtaisesti. Lisäksi potilailla nähdään olevan yhä keskeisempi rooli oman hoitonsa toteutuksessa.

Lääkeyritys Pfizerin kyselytutkimukseen vastanneista suomalaislääkäreistä 83 prosenttia uskoo lääkkeiden kohdentuvan entistä pienemmille potilasryhmille seuraavien 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että lääkekehityksen painopiste siirtyy harvinaisempiin sairauksiin ja kansantautienkin hoidossa tautialaryhmiin ja niihin kohdennettuihin täsmälääkkeisiin. Ylivoimainen enemmistö, 94 prosenttia lääkäreistä, arvioi, että tulevaisuudessa potilaan geenitieto otetaan yhä useammin huomioon lääkehoitoa määrätessä.

Neljä viidestä lääkäristä uskoo, että useita perinnöllisiä tauteja onnistutaan parantamaan geenihoidolla. Yhdeksän lääkäriä kymmenestä näkee, että biopankit ja genomitieto johtavat useisiin lääketieteellisiin läpimurtoihin lähivuosikymmeninä. Biopankkeihin kerätään potilaista näytteitä ja tietoja, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi genomitutkimuksessa. Suomi on biopankkitoiminnan edelläkävijä muun muassa suunnitelmallisen kehitystyön ansiosta.

Enemmistö vastaajista uskoo, että potilaan rooli muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana digitaalisen tiedonkeruun myötä. Noin 85 prosenttia näkee digitaalisen etäseurannan ja potilaan suorittaman omaseurannan parantavan hoidon laatua ja muuttavan merkittävästi lääketutkimusta.

”Potilaan roolin kehittyminen on lääkärintyön muutoksessa keskiössä. Uudet teknologiat lisäävät potilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja tuovat heidän äänensä paremmin kuuluviin”, kommentoi Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Potilaan roolin lisäksi vastaajat arvioivat tekoälyn hyödyntämisen lisääntyvän terveydenhuollossa. Vaikka vain alle kolmasosa lääkäreistä uskoo tekoälyn tekevän vielä seuraavan 20 vuoden aikana hoitopäätöksiä, jopa 84 prosenttia katsoo sen tukevan merkittävästi lääkärin työtä. Lisäksi kaksi kolmesta arvioi tekoälyn korvaavan lääkärin työtä joiltakin osin. Onkin todennäköistä, että tekoälyyn pohjautuvat ratkaisut tulevat auttamaan jatkuvasti kasvavan tutkimus- ja potilastiedon sekä yksilöllistyvien lääkehoitovaihtoehtojen käsittelemisessä.

Lääkeyritys Pfizer selvitti lääkärien näkemyksiä tulevaisuuden lääkehoidoista kyselytutkimuksella, johon vastasi 180 suomalaista yleis- ja erikoislääkäriä. Tulokset julkaistiin 21.5.2019 Pfizer Oy:n 60-vuotisjuhlatilaisuudessa, jossa keskusteltiin lääketieteen ja lääketutkimuksen tulevaisuudesta. Tilaisuuden teemoja olivat muun muassa etäseuranta sekä uudet tekoälyratkaisut.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Jaakko Parkkinen, lääketieteellinen johtaja, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer
puh. 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman IBD-päivää vietetään 19.5.

Uutiset   •   Touko 17, 2019 08:09 EEST

Elämän tärkeät asiat kirkastuvat, kun arkea hankaloittaa krooninen sairaus

Blogikirjoitukset   •   Touko 15, 2019 13:54 EEST

Eteisvärinä paljastuu pulssista – yli neljännes kyselyyn vastanneista suomalaisista ei kuitenkaan tunne oireita

Lehdistötiedotteet   •   Touko 06, 2019 08:01 EEST

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Suomessa on yli 100 000 eteisvärinää sairastavaa. Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jossa sydän lyö epäsäännöllisessä rytmissä. Yleisin oire on sydämentykytys. Eteisvärinä voi olla täysin oireeton tai oireet niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Pahimmillaan sairaus voi johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi olla oireettoman eteisvärinän ensimmäinen oire.

Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuottamaan kyselytutkimukseen vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista. Sen mukaan yli neljännes (27 %) suomalaisista ei tiedä, mitkä eteisvärinän oireet ovat. Sydämentykytykset (53 %), epäsäännöllinen syke (48 %) ja epämiellyttävät muljahtelut rinnassa (39 %) olivat yleisimmin tunnistetut oireet. Aivoinfarktin tunnisti eteisvärinän oireeksi vain viisi prosenttia vastaajista.

– Moni suomalainen sairastaa eteisvärinää tietämättään, koska sen oireita ei tunneta. Joka neljännellä sairaus todetaan sattumalta, esimerkiksi terveystarkastuksessa. Liian usein diagnoosi saadaan vasta aivohalvauksen jälkeen, kertoo kardiologi Harri Hietanen Malmin sairaalasta Helsingistä.

Eteisvärinä ja siihen liittyvät riskitekijät alkavat yleistyä yli 60-vuotiaiden keskuudessa. Iän lisäksi riskitekijöitä ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.

Eteisvärinä lisää aivohalvauksen riskiä

Tutkimuksen mukaan 13 prosenttia suomalaisista on epäillyt itsellään eteisvärinää. Heistä vain reilu kolmannes (35 %) hakeutui lääkärin vastaanotolle epäilysten herättyä, kun taas vajaa kolmannes (28 %) ei kokenut lääkärikäynnille tarvetta ja tyytyi seuraamaan tilannetta. Riskiryhmään kuuluvassa yli 65-vuotiaiden ikäluokassa 15 prosenttia on epäillyt sairastavansa eteisvärinää. He hakeutuvat lääkärin vastaanotolle muita ikäryhmiä herkemmin, sillä heistä yli puolet (59 %) kertoi käyneensä lääkärissä oireet huomattuaan.

– Tulos kaikkinensa on huolestuttava ja kertoo siitä, ettei eteisvärinän vakavuutta ymmärretä tarpeeksi hyvin. Vaikka sairaus olisi täysin oireeton, ilman hoitoa aivohalvauksen riski kohoaa merkittävästi. Siksi muidenkin kuin riskiryhmään kuuluvien olisi hyvä käydä lääkärillä tarkastamassa tilanne epäilysten herättyä, Hietanen sanoo.

Jos eteisvärinä havaitaan tarpeeksi ajoissa ja muitakin aivohalvauksen riskitekijöitä sairastava potilas aloittaa säännöllisen lääkityksen, aivohalvauksen riskiä voidaan merkittävästi pienentää. Hietasen mukaan oman pulssin tunnustelu voi auttaa oireettoman eteisvärinän havaitsemisessa.

– Seuraamalla pulssia säännöllisesti voidaan mahdollisesti tunnistaa oireetonkin eteisvärinä ja tarvittaessa lääkityksellä ehkäistä sen aiheuttamia aivohalvauksia, Hietanen painottaa.

Kyselystä selvisi, että suurin osa suomalaisista tunnustelee pulssiaan harvoin tai ei lainkaan. Kerran viikossa tai kerran kuussa pulssiaan tunnustelee vähän alle viidennes, ja viidennes sanoi, ettei tunnustele pulssiaan lainkaan.

Faktaa eteisvärinästä:

  • Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriö, jota kutsutaan myös flimmeriksi.
  • Ikä on eteisvärinän riskitekijöistä merkittävin: yli 75-vuotiaista sitä sairastaa yli 10 prosenttia joko kohtauksittain tai pysyvästi. Muita riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet kuten sepelvaltimotauti, kohonnut verenpaine, diabetes ja ylipaino.
  • Useimmat tuntevat epäsäännöllisen sykkeen rinnassaan ja kokevat ahdistavaa oloa, huimauksen tunnetta tai suorituskyvyn heikkenemistä. Joillakin eteisvärinä on täysin oireeton ja rytmihäiriö todetaan sattumalta.
  • Eteisvärinästä johtuvia oireita voidaan hoitaa sykkeen- ja rytminhallinnalla. Sykkeenhallinta toteutetaan sykettä hidastavalla lääkityksellä. Lisäksi voidaan tarvittaessa asentaa tahdistin. Rytminhallinnassa epäsäännöllinen rytmi palautetaan normaaliksi sähköisellä tai lääkkeellisellä rytminsiirrolla. Muita käytössä olevia menetelmiä ovat katetriablaatio tai rytmihäiriölääkitys. Lääkäri arvioi sykkeen- ja rytminhallinnan sopivuuden yksilöllisesti.
  • Eteisvärinä voi aiheuttaa sydämen sisälle hyytymiä, jotka aivovaltimoihin kulkeutuessaan saattavat aiheuttaa aivohalvauksen. Potilailla, joilla on eteisvärinän lisäksi muita riskitekijöitä, aivohalvausta estetään käyttämällä veren hyytymistä hidastavaa lääkitystä eli antikoagulanttia. Eteisvärinäpotilaan aivohalvausriskiä lisääviä tekijöitä ovat mm. yli 65-vuoden ikä, verenpainetauti, sydämenvajaatoiminta, aiemmin sairastettu aivohalvaus tai ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, diabetes ja verisuonisairaus. Puuttumalla eteisvärinän riskitekijöihin, voidaan vaikuttaa sekä eteisvärinän uusiutumiseen että sen aiheuttaman aivohalvauksen riskiin.
  • Oireettomankin eteisvärinän voi havaita seuraamalla pulssia säännöllisesti. Varsinkin ikääntyvien ihmisten kannattaa tarkkailla sykettä vähintään kerran kuukaudessa, esimerkiksi ranteesta tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarilla.

Jos pulssia tunnustelemalla tai kotiverenpainemittarin avulla havaitsee epäsäännöllisen pulssin, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

Aivohalvauksen tyyppioireet:

Lähteet:

Tutkimustiedot perustuvat Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tilaamaan kyselytutkimukseen, jonka Pohjoisranta Burson-Marsteller Oy suunnitteli yhdessä Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin kanssa. Kysely toteutettiin Bilendi Oy:n verkkopaneelissa elokuussa 2018. Kyselyyn vastasi 1 000 18–70-vuotiasta suomalaista ja sen lähtöotos oli iältään, sukupuoleltaan ja alueellisesti kansallisesti edustava.

Lisätietoja:
Jutta Joutseno, viestintäpäällikkö, Pfizer, p. 09 430 040 (vaihde)

Pfizer
Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Bristol-Myers Squibb
Bristol-Myers Squibb on globaali biolääkeyritys, joka on sitoutunut edistämään lääketutkimusta ja innovatiivisten lääkkeiden kehitystä vaikeiden sairauksien hoitoon.

Bristol-Myers Squibb erottautuu ainutlaatuisella BioPharma-strategiallaan hyödyntäen suuren lääkeyrityksen resursseja ja uloitettavuutta yhdistämällä ne biotekniikka-yritykselle tunnusomaiseen ketteryyteen sekä aloitekykyyn. www.bms.com.fi

Ilman hoitoa eteisvärinä voi pahimmillaan aiheuttaa aivohalvauksen. Eteisvärinän oireet ovat kuitenkin monelle suomalaiselle epäselviä, selviää Pfizerin ja Bristol-Myers Squibbin tuoreesta kyselytutkimuksesta. Pulssia säännöllisesti seuraamalla oireetonkin eteisvärinä voitaisiin havaita.

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki