OIKAISU: Antibioottireseptit vähenevät Suomessa: toimitettujen antibioottireseptiostojen määrä laskenut vuosikymmenessä 29 %

Lehdistötiedotteet   •   Marras 13, 2019 12:45 EET

Tiedotetta oikaistu 13.11. klo 12.45. Tarkennettu, että kyseessä on data, joka perustuu Kelan korvaamien antibioottireseptiostojen määrään. Alun perin tiedotteessa puhuttiin virheellisesti lääkäreiden määräämien reseptien määrästä.

--

Toimitettujen antibioottireseptien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt vuosina 2008–2018 noin kolmanneksen (29 %) Suomessa.1 Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2018 lääkärien määräämiä antibioottireseptejä toimitettiin lähes miljoona reseptiä vähemmän kuin vuonna 2008. Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottireseptien määrä on laskenut: tarkastelujaksolla peräti 60 prosenttia. Suunta on oikea antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa.

Vuonna 2008 sairausvakuutuksesta korvattuja antibioottireseptejä toimitettiin Suomessa noin 3,2 miljoonaa, mutta vuonna 2018 enää noin 2,3 miljoonaa.1 Kaikissa ikäryhmissä vuosina 2008–2018 toimitettujen antibioottireseptien määrä laski 29 %.

0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on samalla tarkastelujaksolla vähentynyt peräti 60 %. 5–7-vuotiaille lapsille ja nuorille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut 43 %. Yli 65-vuotiaille toimitettujen antibioottikuurien määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt 17 %.1

ECDC:n (European Centre for Disease Prevention and Control) raportin mukaan vuonna 2017 Suomessa antibiootteja määrättiin päivittäisinä annoksina laskettuna 14,9 tuhatta asukasta kohden.2 EU:ssa ja EEA-maissa määrä oli keskimäärin 21,8 annosta. Euroopan maiden välillä on paljon vaihtelua, ja Suomi on raportissa maiden joukossa yhdeksäntenä. Vähiten päivittäisiä antibioottiannoksia on Euroopassa määrätty tuhatta asukasta kohden Alankomaissa, Virossa ja Ruotsissa.2

Antibiootit tehoavat bakteeri-infektioihin. Viruksiin antibiooteilla ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.3,4

Lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja

Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta kommentoi Kelan tilastoja ja antibioottien käyttömääriä Suomessa. Hänen mukaansa lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen. ”Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Iän myötä virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy.Myös keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Nämä molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia.”

Kelan tilastojen mukaan 0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut vuodesta 2010 alkaen.1 Honkanen toteaa, että pneumokokkirokotteen ottaminen lasten yleiseen rokotusohjelmaan on tapahtunut samaan aikaan kuin antibioottien määrän vähentyminen.

Antibioottiresistenssin lisääntymisen estämisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen käyttö

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.5, 6

Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö. Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää, Honkasen mukaan on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan.

Tiedustelut:

yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, puh. 0400 395 565

Lähteet:

  1. Kelan analytiikka- ja tilastoryhmä, vastaus tilastotietopyyntöön: sairausvakuutuksesta korvattavien antibioottien ostot ikäryhmittäin 2008–2018.
  2. Annual Epidemiological Report for 2017. Antimicrobial consumption. November 2018. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/antimicrobial-consumption-annual-epidemiological-report-2017. Vierailtu lokakuu 2019.
  3. Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Käypä hoito 2.1.2015
  4. Aikuisten hengitystieinfektiot, Lääkärin käsikirja 2.5.2018
  5. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling a crisis for the health and wealth of nations. December 2014. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20-%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
  6. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. May 2016. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Maailman keuhkokuumepäivää vietetään 12.11.

Uutiset   •   Marras 12, 2019 07:32 EET

Maailman AVH-päivää vietetään 29.10.

Uutiset   •   Loka 29, 2019 11:09 EET

Maailman AVH-päivä (AVH = aivoverenkiertohäiriö, World Stroke Day) on tiistaina 29.10. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain.1 Heistä viidesosa on työikäisiä.1

Entä jos lääkkeiden hinnat määräytyisivät bruttokansantuotteen perusteella?

Blogikirjoitukset   •   Loka 23, 2019 13:27 EEST

Lääkemarkkinoiden sääntely ja toimivuus on monimutkaista. Sääntelyn seurauksena lääkkeiden hinnat eivät määräydy maiden taloudellisten resurssien tai koon mukaan. Suomessa maksetaan lääkkeistä vähemmän kuin mitä olosuhteiden perusteella olisi odotettua. Köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Big Mac -indeksin kehitti The Economist -aikakauslehti vuonna 1986. Sen avulla kuvataan  eri maiden hintatasoa ja ostovoimaa. Indeksi ääriarvojen ero Euroopan maiden välillä on noin 2,6-kertainen. En tiedä, onko suositusta yhdistelmävalmisteesta – Bic Mac -ateriasta – vastaavaa indeksiä saatavilla. Erot lienevät senkin osalta samaa luokkaa.

Jopa tärkeämpää, joskaan ei välttämättä yhtä arkipäivästä, on tarkastella lääkkeiden hintojen vaihtelua Euroopan maissa. Tyypillisesti lääkkeiden hintoja käsittelevässä keskustelussa puhutaan absoluuttisista hinnoista. Tällöin kuitenkin voi jäädä huomaamatta lääkkeiden suhteellisten hintojen merkitys ja määräytyminen. Maksaako Suomi lääkkeistä suhteellisesti liikaa vai liian vähän? Miten lääkkeiden hinnan määräytyminen jossakin maassa vaikuttaa lääkkeen hintaan muissa maissa?

Uusimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistiin Lääketeollisuus ry:n analyytikko Nadia Tammisen ja allekirjoittaneen artikkeli Lääkkeiden hintojen määräytyminen Euroopassa ja Suomessa. Pohdimme, miten lääkkeiden hinnat Euroopan maissa asettuisivat suhteessa toteutuneisiin hintoihin, jos hintojen määräytymisessä otettaisiin huomioon maiden ominaispiirteet. Huomioimme ostovoimakorjatun BKT:n, markkinakoon ja inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index) mitatun väestön odotetun eliniän, koulutustason ja elintason.

Näiden tekijöiden tarkasteleminen perustui ajatukseen, jonka mukaan taloudellisesti hyvinvoivat maat voisivat maksaa lääkkeistä enemmän kuin taloudellisesti heikommassa asemassa olevat maat. BKT korreloi hyvin voimakkaasti mm. maan terveysmenojen kanssa. Markkinan koko puolestaan merkitsee sitä, että koon kasvaessa lääkkeen yksikköhinta pienenee. Volyymietu voisi mahdollistaa alhaisemmat yksikköhinnat suurivolyymisilla markkinoilla. Maissa, joissa HDI on matala, lääkkeet voisivat olla halvempia. Tällä tavoin näiden maiden suhteellista asemaa hyvinvoiviin maihin voitaisiin parantaa (kansainvälinen oikeudenmukaisuusnäkökulma).

Käytännössä lääkkeiden (suhteelliset) hinnat määräytyvät kunkin maan sääntelyjärjestelmän toiminnan seurauksena. Sääntely voi perustua vaihteleviin kriteereihin ja nämä kriteerit voivat vaihdella eri rahoituskanavissa. Esimerkiksi Suomessa korvattavat lääkkeet ja sairaalalääkkeet otetaan käyttöön erilaisten päätöksentekokriteerien perusteella. Sääntelyjärjestelmä voidaan nähdä neuvottelu- ja optimointitilanteena, jossa kunkin maan viranomaiset ja yritykset pyrkivät oman maansa kannalta parhaaseen ratkaisuun.

Maiden päätöksillä on kuitenkin ulkoisvaikutuksia ja riippuvaisuuksia. Ne syntyvät kahdesta lääketoimialalle luonteenomaisesta ilmiöstä. Ensinnäkin sääntelystä vastaavat viranomaiset vertaavat usein lääkkeen hintaa omassa maassaan vastaavan lääkkeen hintaan muissa maissa. Kukaan ei lähtökohtaisesti haluaisi maksaa enemmän kuin toiset. Hintavertailua tehdään Euroopan maiden välillä mutta myös yli maanosien. Moni on tuskin tullut ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi Bolivia ja Thaimaa referoivat hintapäätöksissään Suomen hintaa. Toiseksi lääkkeitä, kuten muitakin hyödykkeitä, voidaan viedä ETA-alueella vapaasti maasta toiseen. Tätä kutsutaan rinnakkaisvienniksi ja -tuonniksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkkeitä hankitaan halvemman hintatason maista, lääkkeet pakataan uudelleen ja viedään myytäväksi kalliimman hintatason maahan. Näiden lääketoimialalle luonteenomaisten tekijöiden seurauksena yhden maan hintapäätöksillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia muiden maiden hintapäätöksiin.

Kun näin on, on loogista, että lääkkeiden hinnat vaihtelevat eri maissa mutta hintojen välillä on riippuvaisuuksia. Alla olevasta kuviosta havaitaan, että lääkkeiden hintojen, ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ja maan koon välillä ei ole kovinkaan vahvaa korrelaatiota. Edellä mainitut lääkemarkkinoille ominaiset piirteet johtavat siihen, että lääkkeiden hinnat eri maissa ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin mitä olosuhteiden perusteella voisi odottaa.

Kuvio 1. Kolmen lääkkeen keskiarvohintaindeksi, maan väestömäärä ja ostovoimakorjattu BKT/asukas.

Kuviossa on esimerkinomaisesti esitetty kolmen Pfizerin lääkkeen hinnat Euroopan maissa (ks. Laine & Tamminen 2019). Terveydenhuollon menetelmäarviointiin (HTA, health technology assessment) liittyvät maiden yhteistyöklusterit on merkitty eri värein. (sininen FINOSE, punainen La Valletta, vihreä Fair Pricing, oranssi BeneluxAIr ja harmaa ei mikään HTA-klusteri). Korrelaatio tarkasteltavien tekijöiden välillä on matala; r(BKT, hintaindeksi) = 0,34 ja r(BKT, väestömäärä) = -0,07 ja r(hintaindeksi, väestömäärä) = 0,13.

Konseptuaalisen analyysimme mukaan Suomi ei tarkastelun mukaan maksa lääkkeistä liikaa taloudelliseen ja muuhun hyvinvointiin suhteutettuna. Esimerkkivalmisteiden osalta Suomen tosiasialliset hinnat olivat 11­–16 prosenttiyksikköä odotusarvoa alemmat. Hinnat Euroopan maissa eivät myöskään olleet selvästi yhteydessä maiden ominaispiirteisiin.

Euroopan maat ovat hyvin erilaisia. Nämä erityispiirteet pitäisi ottaa huomioon lääkemarkkinoiden sääntelyssä. Analyysimme perusteella voidaan kysyä, onko hyvin erilaisten maiden tai eri maanosien väliselle hintojen vertaamiselle juurikaan mielekkäitä perusteluja ja millaisiin ulkoisvaikutuksiin se johtaa. Yksi seuraus on ainakin se, että köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lääkemarkkinoiden sääntely ja toimivuus on monimutkaista. Sääntelyn seurauksena lääkkeiden hinnat eivät määräydy maiden taloudellisten resurssien tai koon mukaan. Suomessa maksetaan lääkkeistä vähemmän kuin mitä olosuhteiden perusteella olisi odotettua. Köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Lue lisää »

Pfizerin toimitalo hehkuu lokakuun ajan roosana

Uutiset   •   Loka 14, 2019 11:04 EEST

Pfizerin toimitalo Helsingin Munkkiniemessä on valaistu roosanväriseksi lokakuun eli kansainvälisen rintasyöpätietoisuuden kuukauden ajaksi.

Tietoisuuspyörä valtaa Kampin kauppakeskuksen pe 11.10. kello 9.00 – pyöräytä ja tuetaan yhdessä Roosa nauha -keräystä!

Uutiset   •   Loka 08, 2019 07:34 EEST

Tietoa Duavive-yhdistelmävalmisteen tuotantoprosessista

Uutiset   •   Loka 01, 2019 09:05 EEST

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidossa käytetyn estrogeenin alkuperä on viime aikoina herättänyt keskustelua.

Pfizerin hormonikorvaushoitoon tarkoitetun Duavive-yhdistelmävalmisteen valmistuksessa käytetään tiineiden hevosten virtsaa. Pfizer on sitoutunut hevosten turvallisuuteen ja hyvään kohteluun. Noudatamme korkeita inhimillisen eläinten huolenpidon ja kohtelun standardeja, jotka täyttävät tai ylittävät eläinten hoitoa ja käyttöä koskevat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset määräykset.

Pfizer tekee yhteistyötä ainoastaan Kanadassa sijaitsevien hevoskasvatustilojen kanssa. Pfizer ei käytä mitään hevoskasvatustiloja Kiinassa, eikä sellaista ole suunnitteilla.

Kaikki valmistuksessa käytettävä tiineiden hevosten virtsa (pregnant mare urine eli PMU) tulee Kanadassa sijaitsevilta hevoskasvatustiloilta, jotka ovat sitoutuneet North American Equine Ranching Information Councilin (NAERICin) toimintaohjeisiin. NAERICin code of practice on ladattavissa NAERICin nettisivuilta osoitteesta www.naeric.org. Kyseisessä toimintaohjeessa on spesifioitu standardit hevosten ravinnolle ja vedensaannille, liikunnalle, eläinlääketieteelliselle hoidolle, tammojen ja varsojen hoidolle sekä talliolosuhteille, ja toimintaohjetta päivitetään säännöllisesti. Lisäksi koulutetut auditoijat kiertävät tarkastamassa hevostilat kuukausittain ja varmistavat, että toimintaohjeita noudatetaan. Pfizerin ja hevostilojen välisessä sopimuksessa myös määritellään, että sitoutumaton eläinlääkäri tutkii tammat vähintään kahdesti vuodessa ja säännöllisin väliajoin virtsan keräyskauden aikana.

Emme Pfizer Suomessa tee päätöksiä tuotteiden valmistuksen osalta. Pfizerin pääkonttori vastaa näistä päätöksistä.

Lisätietoa: medical.information@pfizer.com, puh: 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.

Uutiset   •   Syys 26, 2019 08:23 EEST

Tuore tutkimustulos: Kotiin postitettu kirje kannustaa iäkästä ottamaan influenssarokotteen – rokotuskattavuus keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä parempi kuin vertailualueilla

Lehdistötiedotteet   •   Syys 12, 2019 08:30 EEST

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus oli terveystiedotuskampanjaan osallistuneilla alueilla keskimäärin 52,4 %, kun vertailualueilla se oli keskimäärin 44,7 %.

Kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden alueilla rokotuskattavuus oli siten keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailualueilla. Influenssakaudella 2017–2018 terveystiedotukseen osallistui 26 THL:n Rokotusrekisterin mukaista terveyskeskusaluetta.

”Mikäli yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus olisi koko Suomessa kampanja-alueiden tasolla, tyypillisen influenssakauden aikana voitaisiin estää yli 2 100 influenssatapausta, 300–500 sairaalajaksoa ja noin 20–40 kuolemantapausta”, artikkelin kirjoittaja, farmasian tohtori Anne Tammimäki DRA Consulting Oy:stä kertoo.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Yleislääkärilehden numerossa 5/2019:

https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen yleislääkärit GPF ry&i=532be6f0-cfd0-11e9-856b-00155d64030a

Suomi jää selkeästi jälkeen EU-tavoitteesta

WHO:n mukaan kausi-influenssa aiheuttaa globaalisti 3–5 miljoonaa vaikeaa tautitapausta ja 290 000–650 000 kuolemaa vuosittain. Ikääntyminen ja krooniset sairaudet lisäävät vaikean taudinkuvan ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC suosittelee, että riskiryhmien influenssarokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 75 %.Suomessa jäädään EU-tavoitteesta selkeästi: influenssakaudella 2017–2018 yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus oli vain 47,6 %.

Rokotuskattavuuden nostaminen vaatii työtä useilta eri terveysalan toimijoilta, Tammimäki sanoo.

”Yhtäältä vaaditaan terveydenhuollon toimintatapoja, jotka tekevät rokottautumisen mahdollisimman vaivattomaksi, toisaalta tarvitaan asiallisen tiedon välittämistä influenssaan liittyvistä riskeistä ja rokottautumisen hyödyistä. Tutkimuksen perusteella terveystiedotuskampanja on tehokas tapa edistää terveyttä.”

Lääkeyritys Pfizer Oy kartoitti 2016–2017 eri kuntien halukkuutta osallistua yrityksen, Hengitysliiton ja kuntien yhteistyönä toteutettavaan terveystiedotuskampanjaan.

Lisätiedot:

Anne Tammimäki
Pharmacological Expert Ph.D., DRA Consulting Oy
+358 40 7244 796, anne.tammimaki@dra.fi

Juha Turunen
Real World Data and Health Information Technology Manager, Pfizer Oy
+358 9 430 040 (vaihde)

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Lue lisää »

Tehokkuutta terveystiedon ja tutkimuksen avulla

Blogikirjoitukset   •   Syys 09, 2019 11:17 EEST

Voivatko lääkeyritykset olla mukana kehittämässä laadukasta terveydenhuoltoa? Miten lääkehoitoihin liittyvä rekisteritutkimus ja terveystiedon toisiokäyttö voivat parantaa terveydenhuollon tuottavuutta?

Tutkimus paljastaa ongelmat

Suomessa eteisvärinää sairastavien hoitoa kehitettiin 2000-luvulla pienin askelin. Varfariinihoidon laatua kehitettiin projektiluontoisesti erityisesti tietyissä kaupungeissa. Hoitovaihtoehtojen puuttuessa toiminnan kehittämiseen tai laajamittaiseen terveystaloustieteellisen tutkimuksen tekemiseen ei kuitenkaan ollut aiemmin erityisiä kannusteita. Esimerkiksi eteisvärinäpotilaiden hoidon kokonaiskustannuksiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on aiemmin tehty Suomessa varsin vähän.

Suoria oraalisia antikoagulantteja kehittäneet yritykset ovat 2010-luvulla tuottaneet olennaista lisätietoa hoidon tuloksellisuuden arvioinnin ja päätöksenteon avuksi. Yritykset ovat tehneet monia rekisteritutkimuksia, joissa on sovellettu muun muassa terveystaloustieteen menetelmiä. Tutkimuksissa on tarkasteltu varfariinin käyttöön pohjautuvan hoidon laatua, komplikaatioiden ilmaantuvuutta, hoidon toteuttamiseen sitoutuvia perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon resursseja ja kustannuksia.2-6 Lisäksi on tarkasteltu kustannusvaikuttavuutta, jonka arvioinnissa on hyödynnetty suomalaista rekisteritietoa.7-8 Osassa hankkeista on myös hyödynnetty uusia tiedonkeruumenetelmiä.9 Joissakin tutkimuksissa on myös hieman teoreettisemmin pohdittu muun muassa vaihtoehtoiskustannuksia.10

Tosielämän aineistoihin ja rekistereissä oleviin terveystietoihin perustuvat tutkimukset ovat vahvistaneet, että varfariinihoito ei ole ollut Suomessa keskimäärin riittävän laadukasta. Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että varfariinihoidon toteuttaminen sitoi jopa odotettua enemmän perusterveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa siitä, että potilaat käyvät vuoden aikaan keskimäärin 12–17 kertaa laboratoriossa.2-6 Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet kuitenkin aivohalvauksiin ja vuotoihin liittyvistä komplikaatioista. Merkittävä osa komplikaation kokeneista vanhuspotilaista tarvitsee komplikaation jälkeen säännöllistä kotihoitoa tai asumispalvelua.11

Tutkimustuloksista hyvinvointia

Lisääntyneet hoitovaihtoehdot ja tutkimustieto ovat kannustaneet muuttamaan hoitokäytäntöjä. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut parantaa eteisvärinäpotilaiden hoidon laatua ja tuottavuutta. Suomessa on jo saatu näyttöä siitä, että potilaslähtöisillä toimintatavan muutoksilla eteisvärinää sairastavien potilaiden hoidon laatua voidaan parantaa. Samalla voidaan lisätä potilaiden tietoisuutta sairaudestaan. Myös hoitoon sitoutuvien resurssien käyttöä on voitu tehostaa, eli palvelutuotannon tuottavuutta on kyetty parantamaan. Suorien oraalisten antikoagulanttien käyttöönotolla on ollut tässä oma merkityksensä, koska niiden avulla voidaan vähentää perusterveydenhuollon resurssikäyttöä.12-13

Esimerkiksi Lahdessa tehdyssä kehittämishankkeessa havaittiin, että vuosina 2013–2014 varfariinihoidon seurantaan saattoi vastaanottotyössä kulua 20 % hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittu työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Ero vanhan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika, yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos, on voitu käyttää varsinaiseen perustyöhön. Vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.12

Kuopiossa ja Lohjalla prosessimallinnukseen liittyvässä selvityksessä havaittiin, että antikoagulaatiohoitoa tehostamalla voidaan vähentää resurssien käyttöä ja pienentää hoidosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Säästön Kuopion kaupungille arvioitiin olevan 400 000 euroa vuodessa. Osa säästöstä toteutuu vapautuneina hoitajaresursseina. Lohjalla arvioitiin vastaavasti saavutetun 130 000 euron säästö, jossa on mukana 0,5 vapautunutta hoitajahenkilötyövuotta.13

Jonkun on oltava ensimmäinen

Tyypillisesti uuden lääkkeen hyödyistä tiedetään käyttöönottopäätöstä tehtäessä vähän. Lääkkeen odotettaviin hyötyihin liittyvät vaatimukset ja epävarmuustekijät ovat suurimmillaan sellaisten lääkkeiden kohdalla, jotka tulevat esimerkiksi vaikutusmekanisminsa puolesta ensimmäisenä jonkin sairauden hoitoon. Samaan käyttöaiheeseen myöhemmin tulevat vastaavanlaiset lääkkeet pääsevät usein tässä mielessä helpommalla. Tällaisissa tilanteissa rekistereissä olevien terveys- ja palvelukäyttötietojen hyödyntäminen voi hälventää epävarmuutta. Rekisteritiedot eivät vielä siinä vaiheessa voi tarjota tietoja uuden lääkkeen vaikutuksista, mutta rekisterit voivat antaa tietoja sen hetkisten hoitojen vaikuttavuudesta ja epävarmuustekijöistä. Yllättävän usein on nimittäin myös niin, että olemassa olevien hoitojen terveyshyödyistä ja muista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista tiedetään vähän.

Terveystietojen ja rekisterien hyötykäyttö johtaa parhaimmillaan hoitokäytäntöjen muutoksiin. Toisaalta tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida rekisteri- ja terveystietojen avulla. Lääkeyritysten tuottaman tutkimustiedon lisääntyminen on tuonut ainakin eteisvärinäpotilaiden hoidon ongelmat näkyviksi, parantanut hoidon laatua, kohentanut kuntien tuottavuutta ja tehnyt lääkehoidosta vaivattomampaa tuottaen samalla enemmän terveyshyötyjä. Samalla on syntynyt joukko terveystaloustieteellisiä julkaisuja.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on säädetty erillinen laki (ns. toisiolaki). Sen avulla laadukkaiden terveys- ja rekisteritietojen käyttäminen tutkimuksessa tulee olemaan Suomessa aiempaa sujuvampaa. Tutkijan taustan omaavana voin olla tästä kehityssuunnasta vain iloinen. Lisäksi tästä kaikesta hyötyvät ennen kaikkea nykyiset ja tulevat potilaat.

Lähteet

  1. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.
  2. Hallinen T, Martikainen JA, Soinio EJO ym. Direct costs of warfarin treatment among patients with atrial fibrillation in a Finnish health care setting. Curr Med Res Opin 2006;22:683-92
  3. Hallinen T, Soini EJ, Asseburg C ym. Warfarin treatment among Finnish patients with atrial fibrillation: retrospective registry study based on primary healthcare data. BMJ Open 2014;4:e004071
  4. Helin T, Metso T, Lassila R ym. INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2012;20:1569-74
  5. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2017;26:657–65.
  6. Leskelä R-K, Schmidt M, Hirsso P ym. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;20:1481-5
  7. Hallinen T, Soini EJ, Tuovinen M. Dabigatraanin kustannusvaikuttavuus eteisvärinäpotilaiden aivohalvausten. DOSIS 2012:28;130-144.
  8. Hallinen T, Soini EJ, Linna M, Saarni S. Cost–effectiveness of apixaban and warfarin in the prevention of thromboembolic complications among atrial fibrillation patients. Hallinen et al. SpringerPlus 2016;5:1354.
  9. https://www.bcplatforms.com/news/bc-platforms-provide-real-world-evidence-solutions-pfizer-cardiovascular-diseases/. Haettu 13.5.2019.
  10. Hallinen T, Linnosmaa I, Tuovinen M, Soini E. Vaihtoehtoiskustannukset ja kustannusvaikuttavuus tuotantoteknologian muuttuessa: esimerkkinä eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Terveystaloustiede 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 69-73.
  11. Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suom Lääkärilehti 2017;72:1856–63.
  12. Karppinen M, Korhonen K, Laine J. Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseen. Suomen Lääkärilehti 2018;19:1231-1232.
  13. Nordic Healthcare Group. Antikoagulaatiohoidon kehittämismahdollisuudet Kuopion ja Lohjan kaupungeissa. 5.5.2015. Kuopion kaupungin www-julkaisu. https://docplayer.fi/18072199-Antikoagulaatiohoidon-kehittamismahdollisuudet-kuopion-ja-lohjan-kaupungeissa-5-5-2015.html Haettu 22.11.2018.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki