Pfizer taistelee aktiivisesti COVID-19-virusta vastaan

Uutiset   •   Maalis 23, 2020 16:07 EET

Seuraamme tarkasti koronavirustilannetta sekä viranomaisten antamia ohjeistuksia. Olemme viikosta 11 alkaen peruuttaneet tai siirtäneet terveydenhuollon ammattilaisten kanssa suunnitteilla olleet kasvokkaistapaamiset ainakin 30. huhtikuuta asti. Osa tapaamisista on muutettu virtuaalisiksi.

Yrityksemme tavoitteena on edistää kansanterveyttä, ja suomalaisten terveys, hyvinvointi ja turvallisuus ovat meille ensisijaisia. Teemme osaltamme parhaamme, jotta turvaamme lääkejakelun ja varmistamme potilaiden tarvitseman lääkehoidon näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa.

Pfizer on yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa yksi niistä yrityksistä, jossa ahkeroidaan kovasti COVID-19-lääkehoidon ja -rokotteen kehittämiseksi. Asiasta voit lukea lisää Pfizer Incin sivuilta osoitteesta: https://www.pfizer.com/

Lue lisää »

29.2. vietetään harvinaissairauksien päivää

Uutiset   •   Helmi 28, 2020 08:34 EET

Kansainvälistä harvinaisten sairauksien päivää vietetään vuosittain helmikuun viimeisenä päivänä. Sen tavoitteena on saada harvinaissairauksille laajempaa näkyvyyttä ja tunnettuutta.

Harvinaiseksi sairaudeksi lasketaan sairaus, jota esiintyy korkeintaan yhdellä henkilöllä 2000 henkilöä kohden. Harvinaissairauksia tunnetaan noin 8 000, ja maailmassa on 300 miljoonaa henkilöä, joilla on harvinainen sairaus. Alle 5 % tunnetuista harvinaissairauksista on sellaisia, joihin on olemassa hoito.

Noin 300 000 suomalaista sairastaa jotakin harvinaissairautta. Suomessa on väestöhistoriastamme johtuen omanlaisensa harvinaissairauksien valikoima. Lähes neljäkymmentä muualla liki tuntematonta perinnöllistä sairautta ovat meillä "tavallisia" harvinaissairauksia.Suurin osa harvinaissairauksista on geneettisiä ja perinnöllisiä.

Lähteet:

Lue lisää »

Potilaan tueksi uusia digitaalisia palveluja

Blogikirjoitukset   •   Helmi 18, 2020 08:00 EET

Euroopan komissio on hyväksynyt avelumabin (Bavencio®) yhdessä aksitinibin kanssa ensilinjan hoidoksi edennyttä munuaissolukarsinoomaa sairastaville potilaille

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 04, 2020 07:11 EET

Euroopan komissio on hyväksynyt avelumabin (Bavencio) käytön yhdessä aksitinibin kanssa ensilinjan hoitona edenneen munuaissolukarsinooman aikuispotilaille.

Hyväksyntä perustuu positiivisiin tuloksiin faasin III JAVELIN Renal 101 -tutkimuksesta, jossa yhdistelmähoidon tehoa ja turvallisuutta verrattiin standardihoitoon edennyttä munuaissolukarsinoomaa sairastavilla potilailla (n=886). Tutkimuksen tulokset osoittavat avelumabin käytön yhdessä aksitinibin kanssa vähentävän taudin etenemisen tai kuoleman riskiä 31 prosentilla.1 Avelumabin ja aksitinibin kombinaatiohoidon yleisimpiä haittavaikutuksia ovat ripuli, korkea verenpaine, uupumus, pahoinvointi, dysfonia, heikentynyt ruokahalu, kilpirauhasen vajaatoiminta, yskä, päänsärky, hengenahdistus ja nivelsärky.

Mikä on munuaissolukarsinooma

Munuaissolukarsinooma on yleisin munuaissyövän ilmentymä ja kattaa noin 90 prosenttia kaikista diagnooseista. Munuaissolukarsinoomapotilaista arviolta noin 20-30 prosenttia diagnosoidaan taudin jo edettyä, sekä noin 30 prosenttia paikallisesti hoidetuista tapauksista metastasoituu. Viiden vuoden kuluttua edenneen munuaissyövän toteamisesta potilaista elossa on noin 12 prosenttia.2

Vuonna 2018 Euroopassa diagnosoitiin arviolta noin 136 500 uutta munuaissyöpätapausta, ja vuosittain noin 54 700 munuaissyöpäpotilasta menehtyy.3

--

Merck ja Pfizer tekevät globaalia strategista yhteistyötä avelumabin kehittämisessä ja kaupallistamisessa.

Lisätietoa

  • Visa Manni, lääketieteellinen johtaja, Merck, puh. +358 40 637 3991, visa.manni@merckgroup.com
  • Kaisa Teittinen, lääketieteellinen asiantuntija, Pfizer, puh. +358 9 430 040 (vaihde)

Lähteet

1. BAVENCIO (avelumab) valmisteyhteenveto EU. Saatavilla: http://www.ema.europa.eu/ema/. Lokakuu 2019.

2. Ridge C, Pua B, Madoff D. Epidemiology and staging of renal cell carcinoma. Semin Intervent Radiol. 2014;31(1):3-8.

3. Ferlay J, Colombet M, Soerjomataram I, et al. Cancer incidence and mortality patterns in Europe: Estimates for 40 countries and 25 major cancers in 2018. Eur J Cancer. 2018;103:356-387.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Mustaa tai valkoista, vai joskus myös harmaata?

Blogikirjoitukset   •   Helmi 04, 2020 06:54 EET

Lääkeala on arvostettu ja tärkeä toimiala. Joissakin maissa, kuten esimerkiksi Tanskassa ja Sveitsissä, innovatiivinen lääketeollisuus on yksi kansantalouden kivijaloista. Terveydenhuollon ammattilaiset ja potilaat arvostavat uusia hoitomahdollisuuksia. Terveydellisen pulman satuttua omalle kohdalle turvaudumme kiitollisena lääkehoitoon. Toisaalta lääkeyritysten toimintaa ja lääkealan toimintalogiikkaa myös arvostellaan. Lääkealan yritykset eivät tässä suhteessa eroa mitenkään muista toimialoista tai julkisesta sektorista. Arvostelulle on toisinaan paikkansa, ja kehittämistarpeet on hyvä tunnistaa. Mille tahansa yritykselle toiminnan kehittäminen ja maine ovat ratkaisevan tärkeitä. Ilman niitä ei liiketoimintakaan voi pitkällä aikavälillä olla menestyksekästä.

Lääkeyrityksiin kohdistuva kritiikki näyttäytyy sisältönsä puolesta joskus kaukaiselta tai vähintäänkin yksiulotteiselta, ainakin näin lääkeyrityksessä työskentelevän suomalaisen työntekijän näkökulmasta. Käyn seuraavassa läpi viisi tyypillistä seikkaa, joista lääkeyrityksiä arvostellaan. Tarkastelen niitä suomalaisesta viitekehyksestä ja omiin kokemuksiini perustuen.

Näkemys 1: Lääkeyritykset käyttävät enemmän rahaa markkinointiin kuin tuotekehitykseen

Lääkeyritykset käyttävät keskimäärin liikevaihdostaan jonkin verran alle 20 prosenttia tutkimus- ja tuotekehitykseen. Esimerkiksi Pfizerin kaltaisessa yrityksessä tämä merkitsee vuositasolla noin kahdeksaa miljardia dollaria. Kuinka paljon yritykset käyttävät markkinointiin? Aluksi on syytä pohtia sitä, mitä markkinointi on. Markkinointi terminä viittaa monen mielessä ensisijaisesti lääke-edustajien työhön ja muun muassa ammattilehdissä näkyviin lääkemainoksiin eli myyntiin ja mainontaan. Suomessa reseptilääkkeitä ei saa mainostaa väestölle esimerkiksi televisiossa, kuten Yhdysvalloissa. Markkinointi on käsitteenä kuitenkin varsin laaja, ja siksi sen alle voidaan kirjata monenlaisia kuluja ja kirjaamisperiaatteet vaihtelevat yhtiöittäin. Markkinointiyksikön kulut voivat sisältää yleis-, hallinto- ja tukitoimintokustannuksia, valvontakustannuksia, julkisesti raportoituja maksuja terveydenhuollon ammattilaisille (esim. jatkokoulutus, konferenssit ja asiantuntijapalkkiot), markkinatutkimuskustannuksia ja viranomaisille toimitettaviin hinta-, korvattavuus- ja terveystalousselvityksiin liittyviä kuluja mukaan lukien lakisääteiset maksut. Lisäksi yhä suureneva kuluerä ovat potilaille suunnatut tukipalvelut, joihin digitalisaation seurauksena avautuu aivan uudenlaisia mahdollisuuksia. Näillä lisäarvopalveluilla tavoitellaan esimerkiksi hoitomyöntyvyyden parantamista tai niillä voidaan parantaa potilaan mahdollisuuksia saada henkistä ja fyysistä tukea. Itse asiassa merkittävä osa kuluista liittyy juuri lääkkeiden oikean ja turvallisen käytön turvaamiseen. Hyvin merkittävä kuluerä ovat luonnollisesti palkat ja palkkojen sivukulut.

Näiden syiden vuoksi varsinaisia markkinointikuluja voidaan helposti merkittävästi yliarvioida. Lisäksi niiden vertaaminen eri yritysten tai toimialojen välillä on erittäin vaikeaa. Tästä syystä ei ole yllättävää, että toisinaan lääketoimialan markkinointikustannusten väitetään ylittävän tutkimus- ja tuotekehityskustannukset ja toisinaan taas alittavan ne merkittävästi.

Näkemys 2: Lääkeyritysten tarjoama koulutus on ongelmallista

Lääketeollisuus sekä järjestää itse koulutusta että tukee muiden, kuten esimerkiksi lääkärijärjestöjen ja tieteellisten yhdistysten järjestämiä koulutustilaisuuksia ja niihin osallistumista ja niiden käytännön järjestelyjä. Uskoakseni yleinen käsitys on se, että lääkehoitoihin liittyvä koulutustarjonta ja koulutuksiin osallistuminen olisi huomattavasti vähäisempää, jos lääketeollisuus ei koulutusta tukisi tai järjestäisi. Mitä lääketeollisuuden tukema tai järjestämä koulutus on ja kenelle sitä järjestetään? Osassa koulutuksissa osallistujat ovat terveydenhuollon ammattilaisia (esimerkiksi lääkäreitä) mutta osassa taas esimerkiksi johtavia sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoita, joilla ei ole mitään tekemistä lääkkeiden määräämisen kanssa.

Usein kyse on akateemisesta koulutuksesta tai johonkin terapia-alueeseen liittyvästä yleisestä koulutuksesta. Lääketeollisuuden tukemista koulutuksista voi saada erikoistumispisteitä. Tästä, jopa koulutuksen sisällöstä ja viime kädessä koulutukseen osallistumisesta päättävät muut tahot kuin koulutusta tukeva lääkeyritys. Useissa lääketeollisuuden järjestämissä ja tukemissa koulutuksissa puhujina on kansainvälisesti tunnettuja asiantuntijoita. Olen myös itse ollut kouluttajana esimerkiksi taloudelliseen arviointiin liittyvissä tieteellisissä koulutuksissa ja mukana tiedolla johtamiseen liittyvissä koulutuksissa. Omalla kohdallani noudatan näissä koulutuksissa samoja periaatteita kuin yliopisto-opetuksessani.

Oman pitkäaikaisen kokemukseni mukaan osallistujat arvostavat lääketeollisuuden järjestämiä tai tukemia koulutuksia ja niiden sisältöjä. Asteikolla 1 - 5 koulutukset saavat tyypillisesti arvosanan 4,5 - 5. Itse asiassa millään yrityksellä ei ole taloudellisesti eikä maineensa vuoksi varaa järjestää koulutuksia, joita kukaan ei tarvitse tai joiden laatu on heikko.

Näkemys 3: Lääkeyritysten kokonaan tai osin rahoittama tutkimus ei ole soveliasta

Lääketeollisuus voi joko toimia tutkimuksen sponsorina (ja myös varsinaisena tekijänä) tai tukea taloudellisesti tutkijalähtöisiä tutkimuksia. Tutkijalähtöisessä tutkimuksessa tutkija on tutkimuksen toimeksiantaja. Suomessa on keskusteltu siitä, mikä on lääketeollisuuden sponsoroimien tutkimusten määrä. Tutkimusten kohdalla on hyvä tehdä ero lääketutkimuksen, (lääke)tieteellisen tutkimuksen ja tyypillisen rekisteritutkimuksen välille.

Lääketieteellisellä tutkimuksella tarkoitetaan sellaista tutkimusta, jossa puututaan ihmisen koskemattomuuteen ja jonka tarkoituksena on lisätä tietoa terveydestä, sairauksien syistä, oireista, diagnostiikasta, hoidosta, ehkäisystä tai tautien olemuksesta yleensä. Kliinisellä lääketutkimuksella tarkoitetaan ihmiseen kohdistuvaa interventiotutkimusta, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä sekä lääkkeen imeytymistä, jakautumista, aineenvaihduntaa tai erittymistä ihmiselimistössä. Rekisteritutkimus on tieteellistä tutkimusta, jossa aineisto muodostuu tyypillisesti retrospektiivisesti erilaisista sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereistä. Rekisteritutkimuksissa tutkitaan tyypillisesti esimerkiksi hoitokäytäntöjä ja sairauksien aiheuttamaa taloudellista ja inhimillistä taakkaa, ja toisinaan myös yksittäisten lääkehoitojen vaikutuksia.

Lääketutkimuksissa teollisuuden osuus on merkittävä (ehkä yli 70 %), joka ei ole yllättävää huomioiden sen, että lääkkeitä nimenomaan kehitetään lääketutkimuksin. Sen sijaan lääketieteellisessä tutkimuksessa vain pieni osa (ehkä noin 20 %) on lääketeollisuuden sponsoroimia. Lääkeyritykset tekevät lisääntyvässä määrin rekisteritutkimuksia. Niitä Suomessa myös toivotaan tehtävän aiempaa enemmän muun muassa sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä annetun lain myötä.

Tyypillisessä Suomessa tehtävässä lääkevalmisteeseen liittyvässä lääketutkimuksessa on mukana hyvin vähän potilaita (pois lukien rokotetutkimukset). Potilaiden määrä yhtä tutkijalääkäriä tai klinikkaa kohti voi olla vain muutamia, mikä on tyypillistä esimerkiksi syöpälääketutkimuksissa. Tässä mielessä tarkasteltuna ainakin yrityskohtainen taloudellinen sidonnaisuus on pieni. Lääkäreiden ja kliinikkojen asiantuntemusta tarvitaan lähes aina myös rekisteritutkimuksissa, jotta tutkimus osataan suunnitella ja tuloksia tulkita oikein. Olen ollut mukana rekisteritutkimuksissa, joissa nimenomaan kliinikon asiantuntemuksen perusteella havaittiin tuloksissa erikoisuuksia. Syy löytyi lopulta aineistopoimintaan liittyvistä määrittelyistä, mikä oli onneksi helppo korjata koodia muuttamalla.

Yhtenä tutkimuksiin liittyvänä huolena voi olla se, että lääkäreiden (tutkimus)yhteistyö lääkeyritysten kanssa vaikuttaa vääristävästi hoitosuosituksiin. Suomestakin on kuitenkin löydettävissä hyviä esimerkkejä siitä, että paikallinen tutkimus, jossa lääkäritkin ovat mukana, tuo sellaista uutta hyödyllistä tietoa, joka muuttaa paikallisia hoitosuosituksia. Esimerkiksi eteisvärinän antikoagulaatiohoitoon liittyvässä lääketeollisuuden sponsoroimassa Finwaf-rekisteritutkimuksessa osoitettiin merkittäviä hoitokäytännön ja hoidon laadun kohennustarpeita. Tutkimuksen seurauksena Käypä hoito -suositus muuttui ja varfariinihoidon tavoitetaso määriteltiin perustellusti aiempaa korkeammaksi.

Näkemys 4: Lääkeyritykset tekevät marginaalisia innovaatioita, joista suuresta osasta ole juuri kliinistä hyötyä

Tiedelehdissä julkaistaan aika ajoin kriittisiä artikkeleja, joissa tarkastellaan uusien lääkkeiden hoidollista (lisä)arvoa. Arvioinnit perustuvat yleensä eri maiden, kuten esimerkiksi Ranskan tai Saksan terveydenhuollon menetelmäarviointeja tekevien yksiköiden tekemiin kliinisiin arviointeihin. Arvioinneissa lääkkeiden hoidollinen arvo voidaan määritellä vähäiseksi, jos esimerkiksi syöpälääkkeen tutkimuksissa ei ole vielä saatu näyttöä kokonaiselinaikavaikutuksista.

Lääkkeen arvon arvioimisessa on aihetta korostaa sitä, että arvon arvioiminen sisältää jo itsessään arvovalintoja. Erilaiset arviointimallit ja arviointeja tekevät tahot voivat päätyä myös erilaiseen lopputulokseen.

Lääkkeen arvoa tai hyötyä voidaan ja pitäisikin tarkastella laajemmin kuin vain sen kliinisen vaikuttavuuden kannalta tai vain terveydenhuollon näkökulmasta. Näin on pyritty tekemään esimerkiksi Lääketeollisuus ry:n Lääkkeen arvo -raportissa. Lääkkeen arvo on loppujen lopuksi monitahoinen asia ja näkökulman valinta voi vaikuttaa merkittävästi johtopäätöksiin. Arvo on myös ajassa muuttuva asia. Lääkkeen ja tutkimuksen arvo kumuloituu koko lääkkeen elinkaaren ajan. Uudet innovaatiot perustuvat aiempiin suuriin ja toisinaan pieniin innovaatioihin. Lääkehoidot ovat kehittyneet valtavasti esimerkiksi viimeisen 50 vuoden aikana eikä ole syytä olettaa, että emme voisi todeta samoin myös 50 vuoden kuluttua.

Näkemys 5: Yhteiskunta maksaa lääkkeet kahteen tai jopa kolmeen kertaan

Lääkkeiden hinnoista käydään lisääntyvässä määrin keskustelua. Yksi tähän liittyvä näkemys on se, että yhteiskunta maksaa lääkkeet kahteen tai kolmeen kertaan. Yhteiskunnalla tarkoitettaneen tässä yhteydessä julkista maksajaa, kuten esimerkiksi kansallista sairausvakuutusta. Ajatus perustuu siihen, että käytännössä kaikissa maissa yhteiskunta vähintäänkin osittain kustantaa lääkkeet kansalaisilleen, mikä lisää yhteiskunnallista hyvinvointia. Moninkertainen maksu syntyy tämän käsityksen mukaan siitä, että tämän lisäksi yhteiskunta maksaa myös ainakin osittain tutkimus- ja tuotekehityksen, nopeutetun markkinoille tulon ja myyntiluvan jälkeisen tiedonkeruun ja jopa niihin liittyvät riskit.

Yhteiskunta vastaa kiistattomasti lääkemenoista niiltä osin kuin menot rahoitetaan verovaroin esimerkiksi sairausvakuutuksen kautta. Suomessa on huomionarvoista se, että sairausvakuutuksesta korvatuista lääkeostoista lääkekorvaukset ovat vain noin 73 prosenttia. Potilaiden omavastuuosuus on varsin merkittävä.

Lähtökohtaisesti perustutkimus ei pyri kaupallisiin sovelluksiin. Perustutkimus on luonteeltaan akateemista tutkimustyötä, jonka huipennus on julkaisu ja muut tieteelliset meriitit, kuten esimerkiksi tutkinnot ja maine. Perustutkimuksen rahoitus (mm. tutkijoiden palkat sivukuluineen) tulee merkittävässä määrin myös säätiöiltä. Yhteiskunnan rahoituksen tarkoitus on pitkälti infrastruktuurin, kuten korkeatasoisen yliopistoinstituution turvaaminen. Soveltava tutkimus voi alkaa, kun perustutkimus on tuottanut erittäin merkittävän havainnon. Soveltavalle tutkimukselle voi löytyä kansainvälisiä toteuttajia. Vasta soveltava tutkimus saattaa aikanaan tuottaa uuden lääkeaineen. Lopuksi lääkevalmisteen markkinoille tuomiseen tarvitaan myös usein kansainvälisiä kumppaneita.

Suomessa yhteiskunta ei myöskään maksa myyntiluvan jälkeisten tai ehdolliseen myyntilupaan liitettyjen lisätutkimusten kustannuksia. Yhteiskunta voi panostaa niitä edistävän tutkimusinfrastruktuurin rakentamiseen (esim. tietolupaviranomainen Findata), mutta tällöin panostuksen perusteena ovat laajat yhteiskunnalliset hyödyt. Muilta osin reaalimaailman dataan liittyvät tutkimukset tai myyntiluvan jälkeiset lääkkeen turvallisuustutkimukset rahoitetaan yritysten toimesta. Lääketoimialalla riskit ja niiden taloudelliset seuraukset ovat pitkälti yritysten omistajien ja työntekijöiden murheena. Potilaiden kannalta vaikeat lääketurvaan liittyvät maailmanlaajuiset ongelmat ovat onneksi harvinaisia.

Lopuksi

Asiat, joista lääkeyrityksiä arvostellaan eivät useinkaan ole yksiselitteisesti mustavalkoisia. Usein asiat ovat paljon monimutkaisempia ja moniulotteisempia kuin miltä ne aluksi vaikuttavat. Sävyjä on monia, varsinkin kun niitä tarkastelee suomalaisesta viitekehyksestä käsin. Tämä pätee myös tutkimus- ja tuotekehitykseen, koulutukseen ja lääkkeiden arvoon.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuus on edelleen kehittynyt parempaan suuntaan ehdollisen korvattavuuden myötä

Lehdistötiedotteet   •   Helmi 03, 2020 08:36 EET

Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuusVuosi 2019 vahvistaa, että oraalisten eli suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulon keston negatiivinen kehitys on pysyvästi taittunut. Uudet lääkkeet saadaan nyt aiempaa nopeammin käyttöön. Tässä on ollut apuna ehdollisen korvattavuuden toimintamalli eli ns. riskinjakosopimukset.

Vuosina 2014–2017 korvattavuuden saaneiden suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden markkinoille tulo kesti noin 2,8 vuotta, kun myös myyntilupahakemukseen kulunut aika otetaan huomioon. Lisäksi vielä vuonna 2017 näytti selvästi siltä, että markkinoille tulon kesto oli pidentymässä ja että vuosikausia kestänyt negatiivinen trendi jatkuu.[1,2,3]

Vuoden 2018 tiedot antoivat kuitenkin jo viitteitä myönteisestä kehityksestä.[4] Vuoden 2019 tiedot vahvistavat sen, että myönteinen trendi on jatkunut.

Kun tarkastellaan myyntiluvan saamisen kannalta uusimpia valmisteita, näyttäisi niiden markkinoille tulon kesto edelleen lyhenevän. Alla olevassa kuviossa on reaalimaailman aineistoon perustuen havainnollistettu tätä kehitystä. Käyrä kuvaa markkinoille tulon keston trendiä Suomessa vuosien 2004–2019 korvattavuuspäätösten aikana (ko. valmisteiden myyntiluvat on saatu ennen vuotta 2019).

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli toimii

Kun lääke on saanut myyntiluvan Euroopan lääkevirastolta, lääkkeiden hintalautakunnan on vahvistettava uuden apteekkijakeluun kuuluvan lääkkeen hinta ja korvattavuus. Tällaiset lääkkeet ovat tosiasiassa potilaiden saatavilla vasta, kun ne ovat Kela-korvauksen piirissä.

Ehdollisen korvattavuuden toimintamalli otettiin käyttöön vuoden 2017 alussa perustuen määräaikaiseen, vuoden 2019 loppuun saakka voimassa olevaan lakiin.

Tavoitteena oli, että potilaat saisivat uudet lääkkeet käyttöön aiempaa paremmin. Toimintamalli mahdollisti myös sen, että hoitokustannuksiin, kustannusvaikuttavuuteen tai hoidolliseen arvoon liittyvää epävarmuutta voidaan hallita aiempaa paremmin.[5] Käytännössä uusi toimintamalli on tarkoittanut sellaisia taloudellisia sopimuksia, joissa lääkeyritys ja lääkkeiden hintalautakunta ovat sopineet lääkevalmisteelle luottamuksellisen nettohinnan. Lakia on päätetty jatkaa määräaikaisena vuoden 2025 loppuun saakka.

Tähän mennessä sopimuksia on tehty noin 30 eri lääkeaineesta 50 kappaletta. Noin 70 prosenttia näistä lääkevalmisteista on ollut oraalisia syöpälääkkeitä. Vuoden 2019 tiedot vahvistavat myös sen, että käytännössä lähes kaikki uudet oraaliset syöpävalmisteet tulevat käyttöön ehdollisen korvattavuuden avulla sen sijaan, että ne kävisivät läpi lääkkeiden hintalautakunnan tavanomaisen hinnan ja korvattavuuden vahvistamisprosessin.

Jos ehdollisen korvattavuuden mallia ei olisi käytössä, potilaiden lääkehoitovalikoima olisi nykyistä rajallisempi tai ainakin lääkkeet tulisivat potilaiden saataville nykyistä hitaammin. Toimintamallin avulla yhä useammat potilaat ovat saaneet käyttöönsä uusimpia syöpälääkkeitä. Samalla on voitu hillitä budjettipaineita ja epävarmuuden merkitystä päätöksenteossa. Toimintamallia ja riskien jakamista voidaan edelleen kehittää esimerkiksi siirtymällä enemmän kohti vaikuttavuusperusteisia sopimuksia.[6]


Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuus




Lähteet

1. Kanniainen V, Laine J, Himberg K, Männik T. Potilaiden oikeudet, priorosointi ja terveydenhuollon menetelmien arvioinnin legitimiteetti – elämää suurempia kysymyksiä. Terveystaloustiede 2014. Terveystaloustieteen päivä 7.2.2014. Työpaperi 3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

2. Uutinen: Matti Auvinen: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulon viive on Suomessa jo lähes kolme vuotta: https://media.pfizer.fi/news/matti-auvinen-oraalisten-syoepaelaeaekkeiden-markkinoille-tulon-viive-on-suomessa-jo-laehes-kolme-vuotta-237019 . Haettu 2.1.2020.

3. Auvinen, Matti: Oraalisten syöpälääkkeiden markkinoille tulo Suomessa: Potilaan ja potilasjärjestön näkökulma. Market access of oral cancer drugs in Finland: A patient and patient organization view. Ohjaajat: Professori Hanna Lehtimäki, Itä-Suomen yliopisto ja dosentti Juha Laine, Pfizer Oy. Itä-Suomen yliopisto. Helmikuu 2017. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef20170302/urn_nbn_fi_uef-20170302.pdf

4. Uutinen: Suun kautta annosteltavien syöpälääkkeiden saatavuus on viimein kehittymässä myönteisempään suuntaan ehdollisen korvattavuuden myötä.https://media.pfizer.fi/pressreleases/suun-kautta-annosteltavien-syoepaelaeaekkeiden-saatavuus-on-viimein-kehittymaessae-myoenteisempaeaen-suuntaan-ehdollisen-korvattavuuden-myoetae-2834387. Haettu 2.1.2020.

5. Laine J. Ovatko uudet lääkkeet liian kalliita, ja jos niin näyttää olevan, mitä Suomi voi tehdä? Mediuutiset Debatti, 21.2.2014, nro 8- 9, s. 19.

6. Uutinen: Siun sote panostaa ennaltaehkäisyyn ja rokottaa kuntalaisiaan pneumokokkitauteja vastaan – hankinnan perusteena vaikuttavuus ja konkreettiset tulokset: https://media.pfizer.fi/news/siun-sote-panostaa-ennaltaehkaeisyyn-ja-rokottaa-kuntalaisiaan-pneumokokkitauteja-vastaan-hankinnan-perusteena-vaikuttavuus-ja-konkreettiset-dot-dot-dot-317522. Haettu 2.1.2020.


Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Kyselytutkimus: suomalaislääkäreiden mielestä vastuu aikuisiän rokotuksista tulisi olla aikuisella itsellään, suurimpana haasteena on kuitenkin yksilön tiedonpuute

Lehdistötiedotteet   •   Tammi 29, 2020 08:32 EET

Tuore raportti: Pfizer panostaa antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisyyn

Uutiset   •   Tammi 24, 2020 07:44 EET

The Access to Medicines Foundation (ATM) julkaisi 21.1.2020 raportin, jossa se arvioi yritysten antibioottiresistenssin leviämistä ehkäiseviä toimia. Raportti on luettavissa osoitteessa: www.accesstomedicineindex.org/amr-benchmark

Raportissa Pfizer tunnustetaan yhdeksi johtavista infektiotautien hoitoon ja ehkäisyyn panostavista lääkeyhtiöistä. Raportissa nostetaan esiin Pfizerin antibioottien saatavuuden eteen tekemä työ, uusien rokotteiden ja antibioottien tutkimus- ja kehitysohjelmat sekä vastuulliset valmistuskäytännöt. Myös resistenssin seurantaohjelma saa raportissa kiitosta, sillä se toimii osaltaan työvälineenä antibioottiresistenssin leviämisen vastaisessa työssä.

Pfizer toimii aktiivisesti antibioottiresistenssin lisääntymisen ehkäisemiseksi sekä Suomessa että maailmalla. Pfizer tutkii ja kehittää innovatiivisia lääkkeitä ja rokotteita infektiotautien hoitoon ja ehkäisyyn sekä osallistuu toimintatapojen edistämiseen ja koulutusohjelmiin.

Pfizer on tehnyt aktiivisesti kansainvälistä yhteistyötä antibioottiresistenssin leviämisen ehkäisemiseksi. Vuonna 2016 Pfizer oli mukana allekirjoittamassa maailmanlaajuista Declaration on Combating Antimicrobial Resistance -julistusta, joka pyrkii kehittämään teollisuuden ja hallitusten yhteistyötä antibioottiresistenssin ratkaisemisessa. Julistuksen seurauksena Pfizer ja 12 muuta alan toimijaa julkaisivat Teollisuuden tiekartan antimikrobiresistenssin torjumiseksi.

Suomessa Pfizer on nostanut antibioottiresistenssiongelmaa ja sen leviämisen ehkäisykeinoja myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Suomessa on tarpeen kehittää tutkimukseen ja johdonmukaiseen moniammatilliseen työhön lisää ratkaisuja, jotta antibioottiresistenssin leviämistä voidaan estää. Suomessa on hyvät mahdollisuudet löytää ratkaisuja, joita voidaan viedä myös maailmalle.

--

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa. [1,2]

Lue lisää

Lähteet

1.Review on Antimicrobial Resistance. Tackling a crisis for the health and wealth of nations. December 2014. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20-%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
2.Review on Antimicrobial Resistance. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. May 2016. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.

Lue lisää »

Pfizer Suomen toimitusjohtaja Päivi Kerkola siirtyy Pfizer Italian toimitusjohtajaksi

Uutiset   •   Tammi 15, 2020 14:17 EET

Pfizer Suomen toimitusjohtaja Päivi Kerkola siirtyy helmikuussa Pfizer Italian toimitusjohtajaksi. Päivi on johtanut Pfizer Suomea vuodesta 2014 ja työskennellyt Pfizerilla monipuolisesti eri tehtävissä 16 vuotta. Pfizer Italian liikevaihto on noin 1 mrd USD ja henkilöstöä on noin 1 000. Lisäksi Pfizerilla on Italiassa kaksi tehdasta, nämä mukaan lukien kokonaishenkilöstömäärä Italiassa on noin 2 400.

”Olo on yhtä alkaa todella innostunut ja todella haikea. On ollut etuoikeus saada toimia Pfizer Suomen toimitusjohtajana ja myös Lääketeollisuus ry:ssä sekä tehdä töitä suomalaisen potilaan ja terveysalan hyväksi”, kertoo Päivi Kerkola.

Uuden Pfizer Suomen toimitusjohtajan haku käynnistyy mahdollisimman pian.

Päivi Kerkola

Lue lisää »

Rauhallista joulun aikaa

Uutiset   •   Joulu 20, 2019 13:56 EET

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi