Pfizerin toimitalo hehkuu lokakuun ajan roosana

Uutiset   •   Loka 14, 2019 11:04 EEST

Pfizerin toimitalo Helsingin Munkkiniemessä on valaistu roosanväriseksi lokakuun eli kansainvälisen rintasyöpätietoisuuden kuukauden ajaksi.

Tietoisuuspyörä valtaa Kampin kauppakeskuksen pe 11.10. kello 9.00 – pyöräytä ja tuetaan yhdessä Roosa nauha -keräystä!

Uutiset   •   Loka 08, 2019 07:34 EEST

Tietoa Duavive-yhdistelmävalmisteen tuotantoprosessista

Uutiset   •   Loka 01, 2019 09:05 EEST

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidossa käytetyn estrogeenin alkuperä on viime aikoina herättänyt keskustelua.

Pfizerin hormonikorvaushoitoon tarkoitetun Duavive-yhdistelmävalmisteen valmistuksessa käytetään tiineiden hevosten virtsaa. Pfizer on sitoutunut hevosten turvallisuuteen ja hyvään kohteluun. Noudatamme korkeita inhimillisen eläinten huolenpidon ja kohtelun standardeja, jotka täyttävät tai ylittävät eläinten hoitoa ja käyttöä koskevat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset määräykset.

Pfizer tekee yhteistyötä ainoastaan Kanadassa sijaitsevien hevoskasvatustilojen kanssa. Pfizer ei käytä mitään hevoskasvatustiloja Kiinassa, eikä sellaista ole suunnitteilla.

Kaikki valmistuksessa käytettävä tiineiden hevosten virtsa (pregnant mare urine eli PMU) tulee Kanadassa sijaitsevilta hevoskasvatustiloilta, jotka ovat sitoutuneet North American Equine Ranching Information Councilin (NAERICin) toimintaohjeisiin. NAERICin code of practice on ladattavissa NAERICin nettisivuilta osoitteesta www.naeric.org. Kyseisessä toimintaohjeessa on spesifioitu standardit hevosten ravinnolle ja vedensaannille, liikunnalle, eläinlääketieteelliselle hoidolle, tammojen ja varsojen hoidolle sekä talliolosuhteille, ja toimintaohjetta päivitetään säännöllisesti. Lisäksi koulutetut auditoijat kiertävät tarkastamassa hevostilat kuukausittain ja varmistavat, että toimintaohjeita noudatetaan. Pfizerin ja hevostilojen välisessä sopimuksessa myös määritellään, että sitoutumaton eläinlääkäri tutkii tammat vähintään kahdesti vuodessa ja säännöllisin väliajoin virtsan keräyskauden aikana.

Emme Pfizer Suomessa tee päätöksiä tuotteiden valmistuksen osalta. Pfizerin pääkonttori vastaa näistä päätöksistä.

Lisätietoa: medical.information@pfizer.com, puh: 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.

Uutiset   •   Syys 26, 2019 08:23 EEST

Tuore tutkimustulos: Kotiin postitettu kirje kannustaa iäkästä ottamaan influenssarokotteen – rokotuskattavuus keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä parempi kuin vertailualueilla

Lehdistötiedotteet   •   Syys 12, 2019 08:30 EEST

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Yli 65-vuotiaiden influenssarokotuskattavuus oli terveystiedotuskampanjaan osallistuneilla alueilla keskimäärin 52,4 %, kun vertailualueilla se oli keskimäärin 44,7 %.

Kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden alueilla rokotuskattavuus oli siten keskimäärin 7,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vertailualueilla. Influenssakaudella 2017–2018 terveystiedotukseen osallistui 26 THL:n Rokotusrekisterin mukaista terveyskeskusaluetta.

”Mikäli yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus olisi koko Suomessa kampanja-alueiden tasolla, tyypillisen influenssakauden aikana voitaisiin estää yli 2 100 influenssatapausta, 300–500 sairaalajaksoa ja noin 20–40 kuolemantapausta”, artikkelin kirjoittaja, farmasian tohtori Anne Tammimäki DRA Consulting Oy:stä kertoo.

Vertaisarvioitu tutkimus on julkaistu Yleislääkärilehden numerossa 5/2019:

https://www.lukusali.fi/index.html?p=Suomen yleislääkärit GPF ry&i=532be6f0-cfd0-11e9-856b-00155d64030a

Suomi jää selkeästi jälkeen EU-tavoitteesta

WHO:n mukaan kausi-influenssa aiheuttaa globaalisti 3–5 miljoonaa vaikeaa tautitapausta ja 290 000–650 000 kuolemaa vuosittain. Ikääntyminen ja krooniset sairaudet lisäävät vaikean taudinkuvan ja sairaalahoitoon joutumisen riskiä.

Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus ECDC suosittelee, että riskiryhmien influenssarokotuskattavuuden tulisi olla vähintään 75 %.Suomessa jäädään EU-tavoitteesta selkeästi: influenssakaudella 2017–2018 yli 65-vuotiaiden rokotuskattavuus oli vain 47,6 %.

Rokotuskattavuuden nostaminen vaatii työtä useilta eri terveysalan toimijoilta, Tammimäki sanoo.

”Yhtäältä vaaditaan terveydenhuollon toimintatapoja, jotka tekevät rokottautumisen mahdollisimman vaivattomaksi, toisaalta tarvitaan asiallisen tiedon välittämistä influenssaan liittyvistä riskeistä ja rokottautumisen hyödyistä. Tutkimuksen perusteella terveystiedotuskampanja on tehokas tapa edistää terveyttä.”

Lääkeyritys Pfizer Oy kartoitti 2016–2017 eri kuntien halukkuutta osallistua yrityksen, Hengitysliiton ja kuntien yhteistyönä toteutettavaan terveystiedotuskampanjaan.

Lisätiedot:

Anne Tammimäki
Pharmacological Expert Ph.D., DRA Consulting Oy
+358 40 7244 796, anne.tammimaki@dra.fi

Juha Turunen
Real World Data and Health Information Technology Manager, Pfizer Oy
+358 9 430 040 (vaihde)

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Kotiin postitettu kirje on toimiva tapa nostaa iäkkäiden suomalaisten influenssarokotuskattavuutta, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta. Tutkimus tarkasteli kunnallisten terveystiedotuskampanjoiden ja influenssakauden 2017–2018 rokotuskattavuuden välistä yhteyttä yli 65-vuotiaassa väestössä.

Lue lisää »

Tehokkuutta terveystiedon ja tutkimuksen avulla

Blogikirjoitukset   •   Syys 09, 2019 11:17 EEST

Voivatko lääkeyritykset olla mukana kehittämässä laadukasta terveydenhuoltoa? Miten lääkehoitoihin liittyvä rekisteritutkimus ja terveystiedon toisiokäyttö voivat parantaa terveydenhuollon tuottavuutta?

Tutkimus paljastaa ongelmat

Suomessa eteisvärinää sairastavien hoitoa kehitettiin 2000-luvulla pienin askelin. Varfariinihoidon laatua kehitettiin projektiluontoisesti erityisesti tietyissä kaupungeissa. Hoitovaihtoehtojen puuttuessa toiminnan kehittämiseen tai laajamittaiseen terveystaloustieteellisen tutkimuksen tekemiseen ei kuitenkaan ollut aiemmin erityisiä kannusteita. Esimerkiksi eteisvärinäpotilaiden hoidon kokonaiskustannuksiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on aiemmin tehty Suomessa varsin vähän.

Suoria oraalisia antikoagulantteja kehittäneet yritykset ovat 2010-luvulla tuottaneet olennaista lisätietoa hoidon tuloksellisuuden arvioinnin ja päätöksenteon avuksi. Yritykset ovat tehneet monia rekisteritutkimuksia, joissa on sovellettu muun muassa terveystaloustieteen menetelmiä. Tutkimuksissa on tarkasteltu varfariinin käyttöön pohjautuvan hoidon laatua, komplikaatioiden ilmaantuvuutta, hoidon toteuttamiseen sitoutuvia perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon resursseja ja kustannuksia.2-6 Lisäksi on tarkasteltu kustannusvaikuttavuutta, jonka arvioinnissa on hyödynnetty suomalaista rekisteritietoa.7-8 Osassa hankkeista on myös hyödynnetty uusia tiedonkeruumenetelmiä.9 Joissakin tutkimuksissa on myös hieman teoreettisemmin pohdittu muun muassa vaihtoehtoiskustannuksia.10

Tosielämän aineistoihin ja rekistereissä oleviin terveystietoihin perustuvat tutkimukset ovat vahvistaneet, että varfariinihoito ei ole ollut Suomessa keskimäärin riittävän laadukasta. Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että varfariinihoidon toteuttaminen sitoi jopa odotettua enemmän perusterveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa siitä, että potilaat käyvät vuoden aikaan keskimäärin 12–17 kertaa laboratoriossa.2-6 Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet kuitenkin aivohalvauksiin ja vuotoihin liittyvistä komplikaatioista. Merkittävä osa komplikaation kokeneista vanhuspotilaista tarvitsee komplikaation jälkeen säännöllistä kotihoitoa tai asumispalvelua.11

Tutkimustuloksista hyvinvointia

Lisääntyneet hoitovaihtoehdot ja tutkimustieto ovat kannustaneet muuttamaan hoitokäytäntöjä. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut parantaa eteisvärinäpotilaiden hoidon laatua ja tuottavuutta. Suomessa on jo saatu näyttöä siitä, että potilaslähtöisillä toimintatavan muutoksilla eteisvärinää sairastavien potilaiden hoidon laatua voidaan parantaa. Samalla voidaan lisätä potilaiden tietoisuutta sairaudestaan. Myös hoitoon sitoutuvien resurssien käyttöä on voitu tehostaa, eli palvelutuotannon tuottavuutta on kyetty parantamaan. Suorien oraalisten antikoagulanttien käyttöönotolla on ollut tässä oma merkityksensä, koska niiden avulla voidaan vähentää perusterveydenhuollon resurssikäyttöä.12-13

Esimerkiksi Lahdessa tehdyssä kehittämishankkeessa havaittiin, että vuosina 2013–2014 varfariinihoidon seurantaan saattoi vastaanottotyössä kulua 20 % hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittu työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Ero vanhan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika, yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos, on voitu käyttää varsinaiseen perustyöhön. Vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.12

Kuopiossa ja Lohjalla prosessimallinnukseen liittyvässä selvityksessä havaittiin, että antikoagulaatiohoitoa tehostamalla voidaan vähentää resurssien käyttöä ja pienentää hoidosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Säästön Kuopion kaupungille arvioitiin olevan 400 000 euroa vuodessa. Osa säästöstä toteutuu vapautuneina hoitajaresursseina. Lohjalla arvioitiin vastaavasti saavutetun 130 000 euron säästö, jossa on mukana 0,5 vapautunutta hoitajahenkilötyövuotta.13

Jonkun on oltava ensimmäinen

Tyypillisesti uuden lääkkeen hyödyistä tiedetään käyttöönottopäätöstä tehtäessä vähän. Lääkkeen odotettaviin hyötyihin liittyvät vaatimukset ja epävarmuustekijät ovat suurimmillaan sellaisten lääkkeiden kohdalla, jotka tulevat esimerkiksi vaikutusmekanisminsa puolesta ensimmäisenä jonkin sairauden hoitoon. Samaan käyttöaiheeseen myöhemmin tulevat vastaavanlaiset lääkkeet pääsevät usein tässä mielessä helpommalla. Tällaisissa tilanteissa rekistereissä olevien terveys- ja palvelukäyttötietojen hyödyntäminen voi hälventää epävarmuutta. Rekisteritiedot eivät vielä siinä vaiheessa voi tarjota tietoja uuden lääkkeen vaikutuksista, mutta rekisterit voivat antaa tietoja sen hetkisten hoitojen vaikuttavuudesta ja epävarmuustekijöistä. Yllättävän usein on nimittäin myös niin, että olemassa olevien hoitojen terveyshyödyistä ja muista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista tiedetään vähän.

Terveystietojen ja rekisterien hyötykäyttö johtaa parhaimmillaan hoitokäytäntöjen muutoksiin. Toisaalta tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida rekisteri- ja terveystietojen avulla. Lääkeyritysten tuottaman tutkimustiedon lisääntyminen on tuonut ainakin eteisvärinäpotilaiden hoidon ongelmat näkyviksi, parantanut hoidon laatua, kohentanut kuntien tuottavuutta ja tehnyt lääkehoidosta vaivattomampaa tuottaen samalla enemmän terveyshyötyjä. Samalla on syntynyt joukko terveystaloustieteellisiä julkaisuja.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on säädetty erillinen laki (ns. toisiolaki). Sen avulla laadukkaiden terveys- ja rekisteritietojen käyttäminen tutkimuksessa tulee olemaan Suomessa aiempaa sujuvampaa. Tutkijan taustan omaavana voin olla tästä kehityssuunnasta vain iloinen. Lisäksi tästä kaikesta hyötyvät ennen kaikkea nykyiset ja tulevat potilaat.

Lähteet

  1. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.
  2. Hallinen T, Martikainen JA, Soinio EJO ym. Direct costs of warfarin treatment among patients with atrial fibrillation in a Finnish health care setting. Curr Med Res Opin 2006;22:683-92
  3. Hallinen T, Soini EJ, Asseburg C ym. Warfarin treatment among Finnish patients with atrial fibrillation: retrospective registry study based on primary healthcare data. BMJ Open 2014;4:e004071
  4. Helin T, Metso T, Lassila R ym. INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2012;20:1569-74
  5. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2017;26:657–65.
  6. Leskelä R-K, Schmidt M, Hirsso P ym. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;20:1481-5
  7. Hallinen T, Soini EJ, Tuovinen M. Dabigatraanin kustannusvaikuttavuus eteisvärinäpotilaiden aivohalvausten. DOSIS 2012:28;130-144.
  8. Hallinen T, Soini EJ, Linna M, Saarni S. Cost–effectiveness of apixaban and warfarin in the prevention of thromboembolic complications among atrial fibrillation patients. Hallinen et al. SpringerPlus 2016;5:1354.
  9. https://www.bcplatforms.com/news/bc-platforms-provide-real-world-evidence-solutions-pfizer-cardiovascular-diseases/. Haettu 13.5.2019.
  10. Hallinen T, Linnosmaa I, Tuovinen M, Soini E. Vaihtoehtoiskustannukset ja kustannusvaikuttavuus tuotantoteknologian muuttuessa: esimerkkinä eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Terveystaloustiede 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 69-73.
  11. Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suom Lääkärilehti 2017;72:1856–63.
  12. Karppinen M, Korhonen K, Laine J. Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseen. Suomen Lääkärilehti 2018;19:1231-1232.
  13. Nordic Healthcare Group. Antikoagulaatiohoidon kehittämismahdollisuudet Kuopion ja Lohjan kaupungeissa. 5.5.2015. Kuopion kaupungin www-julkaisu. https://docplayer.fi/18072199-Antikoagulaatiohoidon-kehittamismahdollisuudet-kuopion-ja-lohjan-kaupungeissa-5-5-2015.html Haettu 22.11.2018.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

Digitaalisuus edistämässä potilaskeskeistä lääkekehitystä

Blogikirjoitukset   •   Elo 19, 2019 07:42 EEST

Uudet teknologiat tuovat potilaan äänen entistä paremmin kuuluviin myös lääkekehityksessä. Etäseuranta ja tekoälyratkaisut mahdollistavat potilaille aiempaa aktiivisemman osallistumisen kliinisiin tutkimuksiin ja antavat tutkijoille uudenlaista tietoa, jolla voidaan entistä tehokkaammin parantaa potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua.

Potilaan rooli terveydenhuollossa muuttuu tulevaisuudessa entistä itsenäisempään suuntaan. Näin arvioi Lääkäriliiton Lääkäri 2030 -hanke, jossa omahoidon lisääntyminen ja sen myötä potilaan ja lääkärin aseman tasavertaistuminen on arvioitu tulevaisuuden megatrendiksi. Uuden teknologian ansiosta potilaiden rooli kasvaa myös lääkekehityksessä.

Potilaskeskeinen lääkekehitys avaa uuden näkökulman potilaan arkeen. Sen ansiosta ymmärrämme paremmin, mikä on potilaan hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä ja millaista sairauden kanssa on elää. Pfizerin tutkimuslaboratoriossa Yhdysvaltain Massachusettsissa kehitetään etäseuranta- ja tekoälyratkaisuja kliinisiin tutkimuksiin. Ensisijaisena kohteena ovat sairaudet, joissa perinteisillä seurantamenetelmillä on vaikea saada täsmällistä tietoa potilaan oireista ja toimintakyvystä.

Potilaat ovat suhtautuneet uuteen teknologiaan ja sen osallistavuuteen innolla. Erityisesti lapsipotilaiden vanhemmat ovat usein motivoituneita hyödyntämään teknologisia ratkaisuja ymmärtääkseen sairautta paremmin. Potilasjärjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani lääketutkimusten kehittämisessä, ja myös viranomaiset ovat edenneet uusien seurantamenetelmien arvioinnin ja hyväksynnän osalta.

Näemme Pfizerilla tässä kehityksessä erinomaisen mahdollisuuden myös suomalaisille yrityksille. Suomessa on osattu kehittää innovatiivisia etäseurantamenetelmiä, potilaiden raportointityökaluja ja tekoälyyn perustuvia analyyttisiä ratkaisuja, jotka edustavat alallaan maailman kärkeä. Yksi keskeinen tavoitteemme maaorganisaatiossamme onkin lisätä globaalin tuotekehityksemme tietoisuutta innovatiivisista suomalaisista yrityksistä ja tarjota siten mahdollisuuksia niiden kansainvälistymiselle.

Etäseuranta ja tekoäly tehostavat tiedon keräystä

Pfizerin keväällä toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneista 180 suomalaislääkäristä 86 prosenttia arvioi, että seuraavien 20 vuoden aikana potilaiden etäraportointi ja -seuranta muuttavat lääketutkimusta merkittävästi. Etäseurannalla ja erilaisilla sensoreilla voidaan saada potilaan voinnista ja toimintakyvystä tarkempaa tietoa kuin kyselylomakkeilla tai klinikassa suoritettavilla testeillä. Esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavan voi olla vaikeaa arvioida, kuinka paljon on nukkuessaan raapinut itseään, mutta jos ranteeseen kiinnitetään käden liikkeitä mittaava sensori, saadaan luotettavaa tietoa raapimisesta myös potilaan nukkuessa.

Kliinisissä lääketutkimuksissa tekoäly poistaa subjektiivisuutta tulosten arvioinnista. Perinteiseen lääkärikäyntien yhteydessä kerättävään tietoon verrattuna etäseurannan tuottama jatkuva data auttaa havaitsemaan tutkittavan lääkehoidon vaikutukset nopeammin ja tarkemmin. Mittausten tasalaatuisuus lisää myös tutkimusten tilastollista voimaa, jolloin luotettavaa tietoa voidaan saada aiempaa pienemmillä potilasmäärillä. Tämä voi osaltaan auttaa hallitsemaan korkeiksi kohonneita lääkkeiden kehityskustannuksia.

Rekisterien ja yhteistyön merkitys tutkimuksessa kasvaa

Kliinisten tutkimusten ohella terveydenhuollon arjessa kertyvällä tiedolla ja potilaiden itse raportoimalla tiedolla on jatkossa entistä suurempi merkitys. Tämän ”tosielämän tiedon” avulla voidaan selvittää lääkehoitojen arkivaikuttavuutta käytännön terveydenhuollossa, jolloin toimitaan lääketutkimuksia huomattavasti vaihtelevammassa ympäristössä.

Tietoa tallentuu erilaisiin rekistereihin, mutta sitä voidaan kerätä entistä monipuolisemmin myös yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettuihin tietoaltaisiin ja biopankkeihin. Suomessa ollaan kehityksen kärjessä soveltamassa tietoturvallisia digitaalisia ratkaisuja tällaisen massatiedon käsittelyyn. Myös lainsäätäjät ovat erinomaisella tavalla ajan tasalla; tästä esimerkkinä keväällä hyväksytty sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevä laki.

Lääketeollisuuden kannalta kiinnostuksen kohteena ovat suuret tietomassat ja niistä löydettävät tilastolliset yhteydet, ei yksittäisten potilaiden tiedot. Näin Suomessa on mahdollista kilpailla kansainvälisten lääketeollisuuden tutkimusinvestoinneista potilaiden tietoturvasta ja tietosuojasta tinkimättä.

Suomessa onkin jo meneillään merkittäviä julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä yhteistyöhankkeita. Esimerkiksi FinnGen-hankkeen tavoitteena on löytää uusia yhteyksiä geenien ja sairauksien välillä ja lisätä siten ymmärrystämme sairauksien syistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja uusia hoitomenetelmiä.

Näemme Pfizerilla suomalaisen terveysalan tutkimuksen yhtenä vahvuutena juuri yhteistyön. Yhteistyöllä saadaan kaikkein nopeimmin jatkokehitykseen lupaavat ratkaisut, joilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään.

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lue lisää »

20.6. on maailman munuaissyöpäpäivä

Uutiset   •   Kesä 19, 2019 08:02 EEST

Pfizer julkisti terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille maksetut taloudelliset etuudet

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 13, 2019 09:00 EEST

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Pfizer maksoi Suomessa toimiville terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille taloudellisia etuuksia kokonaisuudessaan noin 3,1 miljoonaa euroa vuonna 2018. Tästä tutkimuksen ja tuotekehityksen osuus on noin 1,6 miljoonaa euroa eli noin 52 prosenttia. Terveydenhuollon ammattilaisten osuus kokonaissummasta on noin 880 000 euroa ja terveydenhuollon organisaatioiden osuus noin 565 000 euroa.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen 1,6 miljoonan euron summa koostuu pääosin kliinisten lääketutkimusten suorittamisesta maksetuista korvauksista klinikoille ja sairaaloille. Maksuihin sisältyvät tutkimuskeskuksille suoritetut korvaukset tutkimuspotilaiden tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, tutkimushenkilökunnan palkoista ja hallinnointikuluista. Tästä summasta yli kolmasosa on tutkimusyhteistyötä, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa.

Terveydenhuollon ammattilaisten julkistettavat etuudet (noin 880 000 euroa) koostuvat puolestaan palvelu- ja konsulttipalkkioista (joita ovat esimerkiksi luentopalkkiot, asiantuntijalausunnot ja osallistumiset lääketieteellisiin asiantuntijakokouksiin) sekä koulutuskustannuksista. Terveydenhuollon organisaatioiden etuudet (noin 565 000 euroa) koostuvat edellä mainittujen lisäksi myös tutkimus- ja koulutusapurahoista sekä lahjoituksista.

Vuonna 2018 Pfizer on maksanut taloudellisia etuuksia 761 suomalaiselle terveydenhuollon ammattilaiselle, joista 509 eli 67 % on antanut suostumuksensa julkistamiselle. Terveydenhuollon ammattilaisille on maksettu etuuksia keskimäärin 1 148 euroa ja mediaani etuus on ollut 483 euroa.

Terveydenhuollon organisaatioiden osalta Pfizer on maksanut vuonna 2018 taloudellisia etuuksia 54 suomalaiselle terveydenhuollon organisaatiolle.

Yhteistyöstä tukea terveydenhuollon kehittämiseen

EFPIAn säännöstö taloudellisten etuuksien julkistamisesta luo yhteisen eurooppalaisen pohjan etuuksien raportoinnille. Pfizer pitää taloudellisten etuuksien julkistamista erinomaisena asiana ja tukee vahvasti EFPIAn työtä läpinäkyvyyden lisäämiseksi lääketeollisuudessa.

”Yhteistyön tekeminen terveydenhuollon ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa on Pfizerille tärkeää.Sen avulla voimme tuoda potilaiden ulottuville tehokkaita ja terveyttä edistäviä hoitoja. Mahdollistamme myös terveydenhuollon ammattilaisten osallistumisen koulutuksiin, jotta heillä olisi käytettävissään alan uusin tieto”, Pfizerin lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen sanoo.

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksuilla tehdään lääkkeiden kehitystyötä

Tutkimus- ja tuotekehitysmaksut koostuvat sairaaloille ja klinikoille maksetuista korvauksista kliinisten tutkimusten suorittamisesta. Nämä maksut suoritetaan terveydenhuollon organisaatioille, ei yksittäisille lääkäreille.

Summa koostuu maksuista, jotka kattavat kliinisten lääketutkimusten eri vaiheet, mukaan lukien potilaiden rekrytointi, potilaiden matkakustannukset, poliklinikkakäynnit ja hoitojaksot osastolla, laboratorio-, kuvantamis- ja muut tutkimustoimenpiteet sekä potilaiden hoidon, mukaan lukien vertailuryhmän saama hyvän hoitokäytännön mukainen lääkitys. Tutkimuslääkkeet lääkeyritys toimittaa veloituksetta eikä niiden arvoa huomioida tässä yhteydessä. Lääkeyritykset maksavat myös tutkimuksiin liittyvät hallinnointikulut. Maksut sisältävät myös tutkimushenkilökunnan palkat sekä tutkijalääkäreille tutkimuksen tekemisestä sairaalan maksamat palkkiot.

Tässä summassa on mukana myös tutkimusyhteistyö, jolla pyritään edistämään genomi- ja terveystiedon hyödyntämistä täsmälääketieteessä ja lääketutkimuksessa. Näissä biopankkiaineistoja hyödyntävissä tutkimushankkeissa on mukana useita julkisia ja yksityisiä toimijoita.

Yhteistyön ansiosta eri osapuolet saavat tietoa ja käytännön kokemuksia uusimmista lääkkeistä ja niiden merkityksestä potilaan hoidossa. Yhteistyötä tehdään myös lääkkeiden vaikuttavuuden ja taloudellisten vaikutusten tutkimiseksi suomalaisessa terveydenhuollossa.

--

Pfizerin maksamien taloudellisten etuuksien tarkemmat tiedot löytyvät julkistusraportista internetsivuilta osoitteesta www.pfizer.fi/efpia. Sivuilta löytyy myös muistio, jossa esitellään julkistamisessa käytetyt menetelmät. Lisätietoja julkistamisesta löytyy EFPIAn sivuilta http://transparency.efpia.eu sekä Lääketeollisuus ry:n sivuilta http://www.laaketeollisuus.fi.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Pfizer on julkistanut terveydenhuollon ammattilaisille ja organisaatioille vuonna 2018 maksetut taloudelliset etuudet verkkosivuillaan muiden Lääketeollisuus ry:n jäsenten tavoin. Julkistus tapahtuu Euroopan lääketeollisuuden yhdistysten liiton EFPIAn säännösten mukaisesti.

Lue lisää »

Pfizer Suomi ja Popit aloittavat yhteistyön potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi

Lehdistötiedotteet   •   Kesä 12, 2019 10:04 EEST

Pfizer Suomi ja suomalainen lääketeknologia-alan startup Popit Oy ovat sopineet yhteistyöstä potilaiden hoitoon sitoutumisen parantamiseksi Popit-palvelun avulla. Palvelu auttaa tarvelähtöisesti potilasta ottamaan lääkkeensä juuri oikeaan aikaan, eli lähettää muistutuksen niille, jotka unohtavat ottaa lääkkeensä. Näin lääkitys voi toimia tarkoitetulla tavalla ja potilas saa tarvitsemaansa hoidon. Popitin ratkaisu tukee siten lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista.

On havaittu, että pitkäaikaisia sairauksia sairastavista potilaista vain noin 50 % sitoutuu hoitoon1. Onkin keskeistä parantaa potilaiden adherenssia eli hoitoon sitoutumista ja motivoitumista hoidon toteuttamiseen. Monet pitkäaikaissairaudet saattavat kehittyä ilman näkyviä oireita, eikä potilas välttämättä koe itseään sairaaksi. Hoitoon sitoutumista helpottaa, jos potilas ymmärtää sekä säännöllisen että epäsäännöllisen lääkkeiden ottamisen seuraukset. Keskeistä onkin tukea potilasta lääkehoitoon sitoutumisessa.

Popitin ja Pfizer Suomen yhteistyön tavoitteena on parantaa potilaan hoitoon sitoutumista sekä tukea lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista. Popit-palvelun idea on ainutlaatuisen älylaitteen ja siihen liittyvän älypuhelinsovelluksen avulla auttaa potilasta tarvittaessa muistamaan lääkehoitonsa ja ottamaan lääkkeensä oikeaan aikaan. Laite, sovellus ja pilvipohjaiset viestit tukevat potilasta ja edistävät tiedonkulkua potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Näin myös hoitoprosessi tehostuu.

- Pfizer Suomelle on tärkeää olla mukana mahdollistamassa toimivia tukipalveluja potilaille ja olemme iloisia yhteistyöstä Popitin kanssa. Popit on ainutlaatuinen ja käyttäjäystävällinen palvelu, joka voidaan ottaa helposti käyttöön suurellekin potilasmäärälle useiden eri sairauksien hoidossa, kertoo Pekka Lehmus, Pfizerin Nordic Patient Solution Lead. - Mielestäni Popitissa on parasta oikea-aikaisuus sekä lääkkeen ottamisessa että hoitoon motivoimisessa ja muissa hoitoon liittyvissä tärkeissä tiedoissa. Palvelu on erittäin asiakasystävällinen ja sitä myöten tehokas apu lääkehoidon onnistumisessa, Lehmus täydentää.

- Yhtenä maailman suurimmista lääkeyhtiöistä Pfizer avaa meille väylän auttaa suurta potilasmäärää maailmanlaajuisesti. Tämä on iso asia pienelle suomalaiselle startupille. Olemme alusta alkaen lähteneet tavoittelemaan globaaleja markkinoita ja kumppanuus Pfizerin kanssa kertoo myös tuon strategian onnistuneesta toteuttamisesta, korostaa Teemu Piirainen, Popit Oy:n toimitusjohtaja.

Lähde

1 Lääketietokeskus. Pitkäaikaisiin hoitoihin sitoutuminen. Näyttöä toiminnan tueksi. 2004. - Alkuperäinen WHO:n julkaisu Adherence to long-term therapies: Evidence for action. 2003.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Popit Oy
Timo Heikkilä
Perustajaosakas, Popit, puh. 050 487 3728, email: timo@popit.io

Pfizer Suomi
Pekka Lehmus
Nordic Patient Solution Lead, Inflammation & Immunology, Pfizer, puh. 09 430 040 (vaihde)

--

Popit

Popit on nopeasti kasvava suomalainen lääketeknologia-alan startup, joka tekee uraauurtavaa kehitystyötä parantaakseen lääkehoitoa älykkäiden palvelujen ja laitteiden avulla. Yrityksen visiona on lääkkeiden digitalisointi, josta hyötyvät yksittäiset potilaat, lääketutkimus, lääkeyritykset sekä julkinen terveydenhoito. www.popit.io

Pfizer

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi/

Lue lisää »

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki