IBD-viikkoa vietetään 1.–7. joulukuuta – tapahtuma Kampin kauppakeskuksessa 2.12. tekee tulehdukselliset suolistosairaudet näkyviksi

Uutiset   •   Joulu 02, 2019 07:58 EET

Lähdössä matkalle? Mitä sinun on hyvä tietää antibioottiresistenssistä?

Uutiset   •   Marras 19, 2019 07:35 EET

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan. Suomessa antibioottien teho on edelleen hyvä, mutta maiden välillä on isoja eroja. Esimerkiksi EU:ssa pahin tilanne on Italiassa ja Kreikassa. Intian kävijöistä jopa neljä viidestä kantaa suolistossaan resistenttejä bakteereita matkan jälkeen.1

Olemme koonneet tietoa eri maiden antibioottiresistenssitilanteesta tähän karttaan: https://kartta.antibioottiresistenssi.fi/
Mukana on myös tietoa rokotussuosituksista. (Käytä karttaa muissa selaimissa kuin IE:ssä.)

Miten torjua antibioottiresistenssiä matkalla?

Parasta, mitä kansalainen voi tehdä antibioottiresistenssin torjumiseksi on maalaisjärki sekä infektioiden ennaltaehkäisy. Ennaltaehkäisyssä on tärkeää huolehtia hygieniasta: pese ahkerasti käsiä ja katso tarkasti, mitä suuhusi laitat. Matkaillessa eksoottisemmissa kohteissa esimerkiksi vesijohtovesi, kuumentamattomat vihannekset ja pitkään seisoneet ruuat kannattaa kiertää kaukaa.

Vaikka antibiootteja olisi helposti tarjolla lähikioskilla, niitä ei kannata mennä omin päin syömään. Jos taudin vakavuus sitä vaatii, on syytä kääntyä lääkärin puoleen.

Mitä antibioottiresistenssi tarkoittaa?

Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. 2,3 Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.2,3

39 prosenttia tautitaakasta johtuu bakteereista, jotka olivat vastustuskykyisiä myös esimerkiksi karbapeneemeille. Jos nekään eivät tepsi infektioon, muita vaihtoehtojaei välttämättä ole enää käytettävissä.4

Kansainvälistä antibioottiviikkoa vietetään 18.11–24.11, ja Euroopan antibioottipäivä on 18.11. Tavoitteena on lisätä tietoa antibioottien harkitusta käytöstä ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien riskeistä kansanterveydelle.

Lue lisää:

Lähteet

  1. Superbakteeri vaanii matkailijaa maailmalla. Hämeen Sanomat. 18.1.2017. https://www.hameensanomat.fi/teema/superbakteeri-vaanii-matkailijaa-maailmalla-2-197443/. Vierailtu lokakuu 2019.
  2. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling a crisis for the health and wealth of nations. December 2014. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20-%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
  3. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. May 2016. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
  4. Antibioottiresistenssin kova hinta: 33 000 kuolemaa Euroopassa joka vuosi. Suomen Lääkärilehti. 8.11.2018. https://www.laakarilehti.fi/tieteessa/uutiset/antibioottiresistenssin-kova-hinta-33-000-kuolemaa-euroopassa-joka-vuosi/?public=92c6b2c51f3030136eafb8ec61f5a622. Vierailtu lokakuu 2019.

Lue lisää »

OIKAISU: Antibioottireseptit vähenevät Suomessa: toimitettujen antibioottireseptiostojen määrä laskenut vuosikymmenessä 29 %

Lehdistötiedotteet   •   Marras 13, 2019 12:45 EET

Tiedotetta oikaistu 13.11. klo 12.45. Tarkennettu, että kyseessä on data, joka perustuu Kelan korvaamien antibioottireseptiostojen määrään. Alun perin tiedotteessa puhuttiin virheellisesti lääkäreiden määräämien reseptien määrästä.

--

Toimitettujen antibioottireseptien määrä on Kelan tilastojen mukaan vähentynyt vuosina 2008–2018 noin kolmanneksen (29 %) Suomessa.1 Tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2018 lääkärien määräämiä antibioottireseptejä toimitettiin lähes miljoona reseptiä vähemmän kuin vuonna 2008. Erityisesti lapsille toimitettujen antibioottireseptien määrä on laskenut: tarkastelujaksolla peräti 60 prosenttia. Suunta on oikea antibioottiresistenssin vastaisessa taistelussa.

Vuonna 2008 sairausvakuutuksesta korvattuja antibioottireseptejä toimitettiin Suomessa noin 3,2 miljoonaa, mutta vuonna 2018 enää noin 2,3 miljoonaa.1 Kaikissa ikäryhmissä vuosina 2008–2018 toimitettujen antibioottireseptien määrä laski 29 %.

0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on samalla tarkastelujaksolla vähentynyt peräti 60 %. 5–7-vuotiaille lapsille ja nuorille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut 43 %. Yli 65-vuotiaille toimitettujen antibioottikuurien määrä on tarkastelujaksolla vähentynyt 17 %.1

ECDC:n (European Centre for Disease Prevention and Control) raportin mukaan vuonna 2017 Suomessa antibiootteja määrättiin päivittäisinä annoksina laskettuna 14,9 tuhatta asukasta kohden.2 EU:ssa ja EEA-maissa määrä oli keskimäärin 21,8 annosta. Euroopan maiden välillä on paljon vaihtelua, ja Suomi on raportissa maiden joukossa yhdeksäntenä. Vähiten päivittäisiä antibioottiannoksia on Euroopassa määrätty tuhatta asukasta kohden Alankomaissa, Virossa ja Ruotsissa.2

Antibiootit tehoavat bakteeri-infektioihin. Viruksiin antibiooteilla ei ole vaikutusta. Monet tavalliset infektiot kuten nuhakuumeet tai keuhkoputkentulehdus ovat virusten aiheuttamia, joten antibioottien määrääminen niihin ei nopeuta sairaudesta parantumista.3,4

Lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja

Yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen Oulun yliopistosta kommentoi Kelan tilastoja ja antibioottien käyttömääriä Suomessa. Hänen mukaansa lapset ja vanhukset eivät sairasta samoja infektiotauteja, jolloin tarve antibioottien määräämisen kriittiseen tarkasteluun on erilainen. ”Virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat lapsilla tavallisia. Alle kouluikäiset potevat 6–8 hengitystietulehdusta vuodessa. Iän myötä virtsatietulehdusten ilmaantuvuus lisääntyy.Myös keuhkokuumeeseen sairastuvuus lisääntyy 65 ikävuoden jälkeen jyrkästi. Nämä molemmat ovat bakteerin aiheuttamia. Sen sijaan virusten aiheuttamat hengitystietulehdukset ovat vanhuksilla harvinaisia.”

Kelan tilastojen mukaan 0–4-vuotiaille lapsille toimitettujen antibioottikuurien määrä on laskenut vuodesta 2010 alkaen.1 Honkanen toteaa, että pneumokokkirokotteen ottaminen lasten yleiseen rokotusohjelmaan on tapahtunut samaan aikaan kuin antibioottien määrän vähentyminen.

Antibioottiresistenssin lisääntymisen estämisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen käyttö

Antibioottiresistenssi tarkoittaa bakteerien lisääntynyttä vastustuskykyä antibiootteja kohtaan, mikä on vaarantamassa länsimaisen terveydenhuollon perustan. Kansainvälisen terveysjärjestön WHO:n mukaan antibioottiresistenssi muodostaa maailmanlaajuisen terveysuhan. Resistenteistä infektioista johtuu vuosittain maailmassa noin 700 000 kuolemaa. Määrän on ennustettu nousevan 10 miljoonaan vuoteen 2050 mennessä, jos asiaan ei puututa.5, 6

Antibioottiresistenssien ehkäisemisessä keskeistä on antibioottien tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen käyttö. Kun antibioottien käyttöä halutaan edelleen vähentää, Honkasen mukaan on tärkeä varmistaa, että kaikki lääkärit hoitavat infektiotauteja hoitosuositusten mukaisesti. Myös diagnostiikan tarkentamista tarvitaan, jotta harvemmin määrätty hoito kohdistuu juuri sitä tarvitsevaan.

Tiedustelut:

yleislääketieteen emeritusprofessori Pekka Honkanen, Oulun yliopisto, puh. 0400 395 565

Lähteet:

  1. Kelan analytiikka- ja tilastoryhmä, vastaus tilastotietopyyntöön: sairausvakuutuksesta korvattavien antibioottien ostot ikäryhmittäin 2008–2018.
  2. Annual Epidemiological Report for 2017. Antimicrobial consumption. November 2018. Saatavilla: https://www.ecdc.europa.eu/en/publications-data/antimicrobial-consumption-annual-epidemiological-report-2017. Vierailtu lokakuu 2019.
  3. Alahengitystieinfektiot (aikuiset), Käypä hoito 2.1.2015
  4. Aikuisten hengitystieinfektiot, Lääkärin käsikirja 2.5.2018
  5. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling a crisis for the health and wealth of nations. December 2014. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/AMR%20Review%20Paper%20-%20Tackling%20a%20crisis%20for%20the%20health%20and%20wealth%20of%20nations_1.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.
  6. Review on Antimicrobial Resistance. Tackling drug-resistant infections globally: final report and recommendations. May 2016. Saatavilla: https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf. Vierailtu lokakuu 2019.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Lue lisää »

Maailman keuhkokuumepäivää vietetään 12.11.

Uutiset   •   Marras 12, 2019 07:32 EET

Maailman AVH-päivää vietetään 29.10.

Uutiset   •   Loka 29, 2019 11:09 EET

Maailman AVH-päivä (AVH = aivoverenkiertohäiriö, World Stroke Day) on tiistaina 29.10. Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa noin 24 000 henkeä vuosittain.1 Heistä viidesosa on työikäisiä.1

Entä jos lääkkeiden hinnat määräytyisivät bruttokansantuotteen perusteella?

Blogikirjoitukset   •   Loka 23, 2019 13:27 EEST

Lääkemarkkinoiden sääntely ja toimivuus on monimutkaista. Sääntelyn seurauksena lääkkeiden hinnat eivät määräydy maiden taloudellisten resurssien tai koon mukaan. Suomessa maksetaan lääkkeistä vähemmän kuin mitä olosuhteiden perusteella olisi odotettua. Köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Big Mac -indeksin kehitti The Economist -aikakauslehti vuonna 1986. Sen avulla kuvataan  eri maiden hintatasoa ja ostovoimaa. Indeksi ääriarvojen ero Euroopan maiden välillä on noin 2,6-kertainen. En tiedä, onko suositusta yhdistelmävalmisteesta – Bic Mac -ateriasta – vastaavaa indeksiä saatavilla. Erot lienevät senkin osalta samaa luokkaa.

Jopa tärkeämpää, joskaan ei välttämättä yhtä arkipäivästä, on tarkastella lääkkeiden hintojen vaihtelua Euroopan maissa. Tyypillisesti lääkkeiden hintoja käsittelevässä keskustelussa puhutaan absoluuttisista hinnoista. Tällöin kuitenkin voi jäädä huomaamatta lääkkeiden suhteellisten hintojen merkitys ja määräytyminen. Maksaako Suomi lääkkeistä suhteellisesti liikaa vai liian vähän? Miten lääkkeiden hinnan määräytyminen jossakin maassa vaikuttaa lääkkeen hintaan muissa maissa?

Uusimmassa Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa julkaistiin Lääketeollisuus ry:n analyytikko Nadia Tammisen ja allekirjoittaneen artikkeli Lääkkeiden hintojen määräytyminen Euroopassa ja Suomessa. Pohdimme, miten lääkkeiden hinnat Euroopan maissa asettuisivat suhteessa toteutuneisiin hintoihin, jos hintojen määräytymisessä otettaisiin huomioon maiden ominaispiirteet. Huomioimme ostovoimakorjatun BKT:n, markkinakoon ja inhimillisen kehityksen indeksillä (HDI, human development index) mitatun väestön odotetun eliniän, koulutustason ja elintason.

Näiden tekijöiden tarkasteleminen perustui ajatukseen, jonka mukaan taloudellisesti hyvinvoivat maat voisivat maksaa lääkkeistä enemmän kuin taloudellisesti heikommassa asemassa olevat maat. BKT korreloi hyvin voimakkaasti mm. maan terveysmenojen kanssa. Markkinan koko puolestaan merkitsee sitä, että koon kasvaessa lääkkeen yksikköhinta pienenee. Volyymietu voisi mahdollistaa alhaisemmat yksikköhinnat suurivolyymisilla markkinoilla. Maissa, joissa HDI on matala, lääkkeet voisivat olla halvempia. Tällä tavoin näiden maiden suhteellista asemaa hyvinvoiviin maihin voitaisiin parantaa (kansainvälinen oikeudenmukaisuusnäkökulma).

Käytännössä lääkkeiden (suhteelliset) hinnat määräytyvät kunkin maan sääntelyjärjestelmän toiminnan seurauksena. Sääntely voi perustua vaihteleviin kriteereihin ja nämä kriteerit voivat vaihdella eri rahoituskanavissa. Esimerkiksi Suomessa korvattavat lääkkeet ja sairaalalääkkeet otetaan käyttöön erilaisten päätöksentekokriteerien perusteella. Sääntelyjärjestelmä voidaan nähdä neuvottelu- ja optimointitilanteena, jossa kunkin maan viranomaiset ja yritykset pyrkivät oman maansa kannalta parhaaseen ratkaisuun.

Maiden päätöksillä on kuitenkin ulkoisvaikutuksia ja riippuvaisuuksia. Ne syntyvät kahdesta lääketoimialalle luonteenomaisesta ilmiöstä. Ensinnäkin sääntelystä vastaavat viranomaiset vertaavat usein lääkkeen hintaa omassa maassaan vastaavan lääkkeen hintaan muissa maissa. Kukaan ei lähtökohtaisesti haluaisi maksaa enemmän kuin toiset. Hintavertailua tehdään Euroopan maiden välillä mutta myös yli maanosien. Moni on tuskin tullut ajatelleeksi sitä, että esimerkiksi Bolivia ja Thaimaa referoivat hintapäätöksissään Suomen hintaa. Toiseksi lääkkeitä, kuten muitakin hyödykkeitä, voidaan viedä ETA-alueella vapaasti maasta toiseen. Tätä kutsutaan rinnakkaisvienniksi ja -tuonniksi. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että lääkkeitä hankitaan halvemman hintatason maista, lääkkeet pakataan uudelleen ja viedään myytäväksi kalliimman hintatason maahan. Näiden lääketoimialalle luonteenomaisten tekijöiden seurauksena yhden maan hintapäätöksillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia muiden maiden hintapäätöksiin.

Kun näin on, on loogista, että lääkkeiden hinnat vaihtelevat eri maissa mutta hintojen välillä on riippuvaisuuksia. Alla olevasta kuviosta havaitaan, että lääkkeiden hintojen, ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ja maan koon välillä ei ole kovinkaan vahvaa korrelaatiota. Edellä mainitut lääkemarkkinoille ominaiset piirteet johtavat siihen, että lääkkeiden hinnat eri maissa ovat selvästi lähempänä toisiaan kuin mitä olosuhteiden perusteella voisi odottaa.

Kuvio 1. Kolmen lääkkeen keskiarvohintaindeksi, maan väestömäärä ja ostovoimakorjattu BKT/asukas.

Kuviossa on esimerkinomaisesti esitetty kolmen Pfizerin lääkkeen hinnat Euroopan maissa (ks. Laine & Tamminen 2019). Terveydenhuollon menetelmäarviointiin (HTA, health technology assessment) liittyvät maiden yhteistyöklusterit on merkitty eri värein. (sininen FINOSE, punainen La Valletta, vihreä Fair Pricing, oranssi BeneluxAIr ja harmaa ei mikään HTA-klusteri). Korrelaatio tarkasteltavien tekijöiden välillä on matala; r(BKT, hintaindeksi) = 0,34 ja r(BKT, väestömäärä) = -0,07 ja r(hintaindeksi, väestömäärä) = 0,13.

Konseptuaalisen analyysimme mukaan Suomi ei tarkastelun mukaan maksa lääkkeistä liikaa taloudelliseen ja muuhun hyvinvointiin suhteutettuna. Esimerkkivalmisteiden osalta Suomen tosiasialliset hinnat olivat 11­–16 prosenttiyksikköä odotusarvoa alemmat. Hinnat Euroopan maissa eivät myöskään olleet selvästi yhteydessä maiden ominaispiirteisiin.

Euroopan maat ovat hyvin erilaisia. Nämä erityispiirteet pitäisi ottaa huomioon lääkemarkkinoiden sääntelyssä. Analyysimme perusteella voidaan kysyä, onko hyvin erilaisten maiden tai eri maanosien väliselle hintojen vertaamiselle juurikaan mielekkäitä perusteluja ja millaisiin ulkoisvaikutuksiin se johtaa. Yksi seuraus on ainakin se, että köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.

Lääkemarkkinoiden sääntely ja toimivuus on monimutkaista. Sääntelyn seurauksena lääkkeiden hinnat eivät määräydy maiden taloudellisten resurssien tai koon mukaan. Suomessa maksetaan lääkkeistä vähemmän kuin mitä olosuhteiden perusteella olisi odotettua. Köyhät Euroopan maat maksavat lääkkeistä suhteellisesti enemmän kuin rikkaat maat.

Lue lisää »

Pfizerin toimitalo hehkuu lokakuun ajan roosana

Uutiset   •   Loka 14, 2019 11:04 EEST

Pfizerin toimitalo Helsingin Munkkiniemessä on valaistu roosanväriseksi lokakuun eli kansainvälisen rintasyöpätietoisuuden kuukauden ajaksi.

Tietoisuuspyörä valtaa Kampin kauppakeskuksen pe 11.10. kello 9.00 – pyöräytä ja tuetaan yhdessä Roosa nauha -keräystä!

Uutiset   •   Loka 08, 2019 07:34 EEST

Tietoa Duavive-yhdistelmävalmisteen tuotantoprosessista

Uutiset   •   Loka 01, 2019 09:05 EEST

Vaihdevuosien hormonikorvaushoidossa käytetyn estrogeenin alkuperä on viime aikoina herättänyt keskustelua.

Pfizerin hormonikorvaushoitoon tarkoitetun Duavive-yhdistelmävalmisteen valmistuksessa käytetään tiineiden hevosten virtsaa. Pfizer on sitoutunut hevosten turvallisuuteen ja hyvään kohteluun. Noudatamme korkeita inhimillisen eläinten huolenpidon ja kohtelun standardeja, jotka täyttävät tai ylittävät eläinten hoitoa ja käyttöä koskevat paikalliset, kansalliset ja kansainväliset määräykset.

Pfizer tekee yhteistyötä ainoastaan Kanadassa sijaitsevien hevoskasvatustilojen kanssa. Pfizer ei käytä mitään hevoskasvatustiloja Kiinassa, eikä sellaista ole suunnitteilla.

Kaikki valmistuksessa käytettävä tiineiden hevosten virtsa (pregnant mare urine eli PMU) tulee Kanadassa sijaitsevilta hevoskasvatustiloilta, jotka ovat sitoutuneet North American Equine Ranching Information Councilin (NAERICin) toimintaohjeisiin. NAERICin code of practice on ladattavissa NAERICin nettisivuilta osoitteesta www.naeric.org. Kyseisessä toimintaohjeessa on spesifioitu standardit hevosten ravinnolle ja vedensaannille, liikunnalle, eläinlääketieteelliselle hoidolle, tammojen ja varsojen hoidolle sekä talliolosuhteille, ja toimintaohjetta päivitetään säännöllisesti. Lisäksi koulutetut auditoijat kiertävät tarkastamassa hevostilat kuukausittain ja varmistavat, että toimintaohjeita noudatetaan. Pfizerin ja hevostilojen välisessä sopimuksessa myös määritellään, että sitoutumaton eläinlääkäri tutkii tammat vähintään kahdesti vuodessa ja säännöllisin väliajoin virtsan keräyskauden aikana.

Emme Pfizer Suomessa tee päätöksiä tuotteiden valmistuksen osalta. Pfizerin pääkonttori vastaa näistä päätöksistä.

Lisätietoa: medical.information@pfizer.com, puh: 09 430 040 (vaihde)

Lue lisää »

Maailman sydänpäivää vietetään 29.9.

Uutiset   •   Syys 26, 2019 08:23 EEST

Yhteyshenkilöt 9 yhteyshenkilöä

Pfizer Oy

Maailman johtava lääketieteen tutkimusyritys ja alkuperäislääkevalmistaja palveluksessasi

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi

Osoite

  • Pfizer Oy
  • Tietokuja 4
  • 00330 Helsinki