Seuraa Pfizer Oy

Digitaalisuus edistämässä potilaskeskeistä lääkekehitystä

Blogikirjoitus   •   Elo 19, 2019 07:42 EEST

Uudet teknologiat tuovat potilaan äänen entistä paremmin kuuluviin myös lääkekehityksessä. Etäseuranta ja tekoälyratkaisut mahdollistavat potilaille aiempaa aktiivisemman osallistumisen kliinisiin tutkimuksiin ja antavat tutkijoille uudenlaista tietoa, jolla voidaan entistä tehokkaammin parantaa potilaan hyvinvointia ja elämänlaatua.

Potilaan rooli terveydenhuollossa muuttuu tulevaisuudessa entistä itsenäisempään suuntaan. Näin arvioi Lääkäriliiton Lääkäri 2030 -hanke, jossa omahoidon lisääntyminen ja sen myötä potilaan ja lääkärin aseman tasavertaistuminen on arvioitu tulevaisuuden megatrendiksi. Uuden teknologian ansiosta potilaiden rooli kasvaa myös lääkekehityksessä.

Potilaskeskeinen lääkekehitys avaa uuden näkökulman potilaan arkeen. Sen ansiosta ymmärrämme paremmin, mikä on potilaan hyvinvoinnin kannalta merkityksellistä ja millaista sairauden kanssa on elää. Pfizerin tutkimuslaboratoriossa Yhdysvaltain Massachusettsissa kehitetään etäseuranta- ja tekoälyratkaisuja kliinisiin tutkimuksiin. Ensisijaisena kohteena ovat sairaudet, joissa perinteisillä seurantamenetelmillä on vaikea saada täsmällistä tietoa potilaan oireista ja toimintakyvystä.

Potilaat ovat suhtautuneet uuteen teknologiaan ja sen osallistavuuteen innolla. Erityisesti lapsipotilaiden vanhemmat ovat usein motivoituneita hyödyntämään teknologisia ratkaisuja ymmärtääkseen sairautta paremmin. Potilasjärjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani lääketutkimusten kehittämisessä, ja myös viranomaiset ovat edenneet uusien seurantamenetelmien arvioinnin ja hyväksynnän osalta.

Näemme Pfizerilla tässä kehityksessä erinomaisen mahdollisuuden myös suomalaisille yrityksille. Suomessa on osattu kehittää innovatiivisia etäseurantamenetelmiä, potilaiden raportointityökaluja ja tekoälyyn perustuvia analyyttisiä ratkaisuja, jotka edustavat alallaan maailman kärkeä. Yksi keskeinen tavoitteemme maaorganisaatiossamme onkin lisätä globaalin tuotekehityksemme tietoisuutta innovatiivisista suomalaisista yrityksistä ja tarjota siten mahdollisuuksia niiden kansainvälistymiselle.

Etäseuranta ja tekoäly tehostavat tiedon keräystä

Pfizerin keväällä toteuttamaan kyselytutkimukseen vastanneista 180 suomalaislääkäristä 86 prosenttia arvioi, että seuraavien 20 vuoden aikana potilaiden etäraportointi ja -seuranta muuttavat lääketutkimusta merkittävästi. Etäseurannalla ja erilaisilla sensoreilla voidaan saada potilaan voinnista ja toimintakyvystä tarkempaa tietoa kuin kyselylomakkeilla tai klinikassa suoritettavilla testeillä. Esimerkiksi atooppista ihottumaa sairastavan voi olla vaikeaa arvioida, kuinka paljon on nukkuessaan raapinut itseään, mutta jos ranteeseen kiinnitetään käden liikkeitä mittaava sensori, saadaan luotettavaa tietoa raapimisesta myös potilaan nukkuessa.

Kliinisissä lääketutkimuksissa tekoäly poistaa subjektiivisuutta tulosten arvioinnista. Perinteiseen lääkärikäyntien yhteydessä kerättävään tietoon verrattuna etäseurannan tuottama jatkuva data auttaa havaitsemaan tutkittavan lääkehoidon vaikutukset nopeammin ja tarkemmin. Mittausten tasalaatuisuus lisää myös tutkimusten tilastollista voimaa, jolloin luotettavaa tietoa voidaan saada aiempaa pienemmillä potilasmäärillä. Tämä voi osaltaan auttaa hallitsemaan korkeiksi kohonneita lääkkeiden kehityskustannuksia.

Rekisterien ja yhteistyön merkitys tutkimuksessa kasvaa

Kliinisten tutkimusten ohella terveydenhuollon arjessa kertyvällä tiedolla ja potilaiden itse raportoimalla tiedolla on jatkossa entistä suurempi merkitys. Tämän ”tosielämän tiedon” avulla voidaan selvittää lääkehoitojen arkivaikuttavuutta käytännön terveydenhuollossa, jolloin toimitaan lääketutkimuksia huomattavasti vaihtelevammassa ympäristössä.

Tietoa tallentuu erilaisiin rekistereihin, mutta sitä voidaan kerätä entistä monipuolisemmin myös yliopistosairaaloiden yhteyteen perustettuihin tietoaltaisiin ja biopankkeihin. Suomessa ollaan kehityksen kärjessä soveltamassa tietoturvallisia digitaalisia ratkaisuja tällaisen massatiedon käsittelyyn. Myös lainsäätäjät ovat erinomaisella tavalla ajan tasalla; tästä esimerkkinä keväällä hyväksytty sosiaali- ja terveystietojen toissijaista käyttöä säätelevä laki.

Lääketeollisuuden kannalta kiinnostuksen kohteena ovat suuret tietomassat ja niistä löydettävät tilastolliset yhteydet, ei yksittäisten potilaiden tiedot. Näin Suomessa on mahdollista kilpailla kansainvälisten lääketeollisuuden tutkimusinvestoinneista potilaiden tietoturvasta ja tietosuojasta tinkimättä.

Suomessa onkin jo meneillään merkittäviä julkisten ja yksityisten toimijoiden välisiä yhteistyöhankkeita. Esimerkiksi FinnGen-hankkeen tavoitteena on löytää uusia yhteyksiä geenien ja sairauksien välillä ja lisätä siten ymmärrystämme sairauksien syistä sekä kehittää diagnostiikkaa ja uusia hoitomenetelmiä.

Näemme Pfizerilla suomalaisen terveysalan tutkimuksen yhtenä vahvuutena juuri yhteistyön. Yhteistyöllä saadaan kaikkein nopeimmin jatkokehitykseen lupaavat ratkaisut, joilla on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi potilaiden elämään.

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Teehetki tieteelle -kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.