Seuraa Pfizer Oy

Tehokkuutta terveystiedon ja tutkimuksen avulla

Blogikirjoitus   •   Syys 09, 2019 11:17 EEST

Voivatko lääkeyritykset olla mukana kehittämässä laadukasta terveydenhuoltoa? Miten lääkehoitoihin liittyvä rekisteritutkimus ja terveystiedon toisiokäyttö voivat parantaa terveydenhuollon tuottavuutta?

Tutkimus paljastaa ongelmat

Suomessa eteisvärinää sairastavien hoitoa kehitettiin 2000-luvulla pienin askelin. Varfariinihoidon laatua kehitettiin projektiluontoisesti erityisesti tietyissä kaupungeissa. Hoitovaihtoehtojen puuttuessa toiminnan kehittämiseen tai laajamittaiseen terveystaloustieteellisen tutkimuksen tekemiseen ei kuitenkaan ollut aiemmin erityisiä kannusteita. Esimerkiksi eteisvärinäpotilaiden hoidon kokonaiskustannuksiin liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on aiemmin tehty Suomessa varsin vähän.

Suoria oraalisia antikoagulantteja kehittäneet yritykset ovat 2010-luvulla tuottaneet olennaista lisätietoa hoidon tuloksellisuuden arvioinnin ja päätöksenteon avuksi. Yritykset ovat tehneet monia rekisteritutkimuksia, joissa on sovellettu muun muassa terveystaloustieteen menetelmiä. Tutkimuksissa on tarkasteltu varfariinin käyttöön pohjautuvan hoidon laatua, komplikaatioiden ilmaantuvuutta, hoidon toteuttamiseen sitoutuvia perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon resursseja ja kustannuksia.2-6 Lisäksi on tarkasteltu kustannusvaikuttavuutta, jonka arvioinnissa on hyödynnetty suomalaista rekisteritietoa.7-8 Osassa hankkeista on myös hyödynnetty uusia tiedonkeruumenetelmiä.9 Joissakin tutkimuksissa on myös hieman teoreettisemmin pohdittu muun muassa vaihtoehtoiskustannuksia.10

Tosielämän aineistoihin ja rekistereissä oleviin terveystietoihin perustuvat tutkimukset ovat vahvistaneet, että varfariinihoito ei ole ollut Suomessa keskimäärin riittävän laadukasta. Tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että varfariinihoidon toteuttaminen sitoi jopa odotettua enemmän perusterveydenhuollon henkilöstöä ja aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Kustannuksia on aiheutunut muun muassa siitä, että potilaat käyvät vuoden aikaan keskimäärin 12–17 kertaa laboratoriossa.2-6 Suurimmat kustannukset ovat aiheutuneet kuitenkin aivohalvauksiin ja vuotoihin liittyvistä komplikaatioista. Merkittävä osa komplikaation kokeneista vanhuspotilaista tarvitsee komplikaation jälkeen säännöllistä kotihoitoa tai asumispalvelua.11

Tutkimustuloksista hyvinvointia

Lisääntyneet hoitovaihtoehdot ja tutkimustieto ovat kannustaneet muuttamaan hoitokäytäntöjä. Hoitokäytäntöjen kehittämishankkeiden tavoitteena on ollut parantaa eteisvärinäpotilaiden hoidon laatua ja tuottavuutta. Suomessa on jo saatu näyttöä siitä, että potilaslähtöisillä toimintatavan muutoksilla eteisvärinää sairastavien potilaiden hoidon laatua voidaan parantaa. Samalla voidaan lisätä potilaiden tietoisuutta sairaudestaan. Myös hoitoon sitoutuvien resurssien käyttöä on voitu tehostaa, eli palvelutuotannon tuottavuutta on kyetty parantamaan. Suorien oraalisten antikoagulanttien käyttöönotolla on ollut tässä oma merkityksensä, koska niiden avulla voidaan vähentää perusterveydenhuollon resurssikäyttöä.12-13

Esimerkiksi Lahdessa tehdyssä kehittämishankkeessa havaittiin, että vuosina 2013–2014 varfariinihoidon seurantaan saattoi vastaanottotyössä kulua 20 % hoitajien työpanoksesta eli noin 1,5 hoitajan täysiaikainen työ. Loppuvuodesta 2017 tarvittu työpanos oli enää keskimäärin 3 tuntia päivässä eli 15 tuntia viikossa. Ero vanhan toimintatapaan on 30–37,5 työtuntia viikossa. Säästynyt työaika, yhden täysiaikaisen hoitajan työpanos, on voitu käyttää varsinaiseen perustyöhön. Vastaanottokäyntejä on voitu lisätä ilman lisäresursseja.12

Kuopiossa ja Lohjalla prosessimallinnukseen liittyvässä selvityksessä havaittiin, että antikoagulaatiohoitoa tehostamalla voidaan vähentää resurssien käyttöä ja pienentää hoidosta aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Säästön Kuopion kaupungille arvioitiin olevan 400 000 euroa vuodessa. Osa säästöstä toteutuu vapautuneina hoitajaresursseina. Lohjalla arvioitiin vastaavasti saavutetun 130 000 euron säästö, jossa on mukana 0,5 vapautunutta hoitajahenkilötyövuotta.13

Jonkun on oltava ensimmäinen

Tyypillisesti uuden lääkkeen hyödyistä tiedetään käyttöönottopäätöstä tehtäessä vähän. Lääkkeen odotettaviin hyötyihin liittyvät vaatimukset ja epävarmuustekijät ovat suurimmillaan sellaisten lääkkeiden kohdalla, jotka tulevat esimerkiksi vaikutusmekanisminsa puolesta ensimmäisenä jonkin sairauden hoitoon. Samaan käyttöaiheeseen myöhemmin tulevat vastaavanlaiset lääkkeet pääsevät usein tässä mielessä helpommalla. Tällaisissa tilanteissa rekistereissä olevien terveys- ja palvelukäyttötietojen hyödyntäminen voi hälventää epävarmuutta. Rekisteritiedot eivät vielä siinä vaiheessa voi tarjota tietoja uuden lääkkeen vaikutuksista, mutta rekisterit voivat antaa tietoja sen hetkisten hoitojen vaikuttavuudesta ja epävarmuustekijöistä. Yllättävän usein on nimittäin myös niin, että olemassa olevien hoitojen terveyshyödyistä ja muista hyvinvointi- ja kustannusvaikutuksista tiedetään vähän.

Terveystietojen ja rekisterien hyötykäyttö johtaa parhaimmillaan hoitokäytäntöjen muutoksiin. Toisaalta tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida rekisteri- ja terveystietojen avulla. Lääkeyritysten tuottaman tutkimustiedon lisääntyminen on tuonut ainakin eteisvärinäpotilaiden hoidon ongelmat näkyviksi, parantanut hoidon laatua, kohentanut kuntien tuottavuutta ja tehnyt lääkehoidosta vaivattomampaa tuottaen samalla enemmän terveyshyötyjä. Samalla on syntynyt joukko terveystaloustieteellisiä julkaisuja.

Sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä on säädetty erillinen laki (ns. toisiolaki). Sen avulla laadukkaiden terveys- ja rekisteritietojen käyttäminen tutkimuksessa tulee olemaan Suomessa aiempaa sujuvampaa. Tutkijan taustan omaavana voin olla tästä kehityssuunnasta vain iloinen. Lisäksi tästä kaikesta hyötyvät ennen kaikkea nykyiset ja tulevat potilaat.

Lähteet

  1. Käypä hoito – suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Eteisvärinä. Duodecim 9.6.2017.
  2. Hallinen T, Martikainen JA, Soinio EJO ym. Direct costs of warfarin treatment among patients with atrial fibrillation in a Finnish health care setting. Curr Med Res Opin 2006;22:683-92
  3. Hallinen T, Soini EJ, Asseburg C ym. Warfarin treatment among Finnish patients with atrial fibrillation: retrospective registry study based on primary healthcare data. BMJ Open 2014;4:e004071
  4. Helin T, Metso T, Lassila R ym. INR-seurannan toteutuminen HUS-alueen perusterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2012;20:1569-74
  5. Lehto M, Niiranen J, Korhonen P ym. Quality of warfarin therapy and risk of stroke, bleeding, and mortality among patients with atrial fibrillation: results from the nationwide FinWAF Registry. Pharmacoepidemiol Drug Saf 2017;26:657–65.
  6. Leskelä R-K, Schmidt M, Hirsso P ym. Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa. Suomen Lääkärilehti 2013;20:1481-5
  7. Hallinen T, Soini EJ, Tuovinen M. Dabigatraanin kustannusvaikuttavuus eteisvärinäpotilaiden aivohalvausten. DOSIS 2012:28;130-144.
  8. Hallinen T, Soini EJ, Linna M, Saarni S. Cost–effectiveness of apixaban and warfarin in the prevention of thromboembolic complications among atrial fibrillation patients. Hallinen et al. SpringerPlus 2016;5:1354.
  9. https://www.bcplatforms.com/news/bc-platforms-provide-real-world-evidence-solutions-pfizer-cardiovascular-diseases/. Haettu 13.5.2019.
  10. Hallinen T, Linnosmaa I, Tuovinen M, Soini E. Vaihtoehtoiskustannukset ja kustannusvaikuttavuus tuotantoteknologian muuttuessa: esimerkkinä eteisvärinän antikoagulaatiohoito. Terveystaloustiede 2012, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 69-73.
  11. Linna M, Keto J, Piuhola J, Vesalainen R, Hällberg V, Laine J. Eteisvärinäpotilaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen käyttö komplikaation jälkeen. Suom Lääkärilehti 2017;72:1856–63.
  12. Karppinen M, Korhonen K, Laine J. Potilaat mukaan antikoagulaatiohoidon kehittämiseen. Suomen Lääkärilehti 2018;19:1231-1232.
  13. Nordic Healthcare Group. Antikoagulaatiohoidon kehittämismahdollisuudet Kuopion ja Lohjan kaupungeissa. 5.5.2015. Kuopion kaupungin www-julkaisu. https://docplayer.fi/18072199-Antikoagulaatiohoidon-kehittamismahdollisuudet-kuopion-ja-lohjan-kaupungeissa-5-5-2015.html Haettu 22.11.2018.

Pfocus-kirjoitussarjassa aiemmin ilmestyneet blogit:

Pfocus-kirjoitussarjassa Pfizerin asiantuntijat kirjoittavat tieteestä, tutkimuksesta ja terveysalasta. Blogissa esitetyt mielipiteet eivät välttämättä vastaa Pfizerin virallista kantaa, vaan asiantuntijat esittävät omia henkilökohtaisia näkemyksiään.