Seuraa Pfizer Oy

The Economist Intelligence Unitin EU-selvitys: Rintasyöpäpotilaiden työssä käymisen tuessa yhä kehitettävää

Lehdistötiedote   •   Loka 10, 2017 09:55 EEST

Uudessa The Economist Intelligence Unitin tekemässä selvityksessä on tarkasteltu rintasyöpäpotilaiden työssä käyntiä eri Euroopan maissa. Raportti kattaa Suomen lisäksi 9 maata. Rintasyöpäpotilaiden työssä jatkamisen ja työhön paluun tukeminen ja kuntoutus vaihtelevat selvityksen mukaan huomattavasti eri maissa. Suomen tilanne arvioitiin selvityksessä melko hyväksi1. Kehitysalueiksi tunnistettiin mm. työnantajapuolen tuki ja kuntoutus.

The Economist Intelligence Unit (EIU) on 10.10.2017 julkaissut Pfizerin rahoittaman The Road to Better Normal -raportin eurooppalaisten työikäisten rintasyöpäpotilaiden työssä käymisestä. Raportissa todetaan, että rintasyöpään sairastunut jatkaa työssä käymistä harvemmin kuin itse toivoisi. Työssä käymisen jatkaminen merkitsee monelle normaalielämän jatkuvuutta, kun taas työssä käynnin lopettaminen saattaa tarkoittaa eristäytymistä. Potilaat kaipaavat myös nykyistä enemmän tukea hoitohenkilökunnalta ja työnantajaltaan.1

Rintasyöpä on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen haaste, sillä vuosittain noin 5 000 rintasyöpään sairastuvasta yli puolet on työikäisiä.2 Rintasyöpä aiheuttaa joka kymmenennen työikäisen naisen kuoleman.3 Suomessa rintasyöpään menehtyy joka vuosi yli 800 naista, joiden rintasyöpä on levinnyt muualle kehoon.2

Selvityksen mukaan kolme viidestä paikalliseen rintasyöpään sairastuneesta suomalaisesta käy töissä 2­–3 vuoden kuluttua taudin toteamisesta. Selvitys totesi tuloksen tältä osin kohtuullisen hyväksi verrattuna muiden selvityksessä olleiden maiden vastaavaan tilanteeseen tai suomalaiseen terveiden verrokkiväestöön. Rintasyövän sairastaneet jäävät Suomessa kuitenkin eläkkeelle keskimäärin aiemmin kuin terveet kollegansa.1

Työhön paluussa työantajan ja yhteiskunnan tarjoama tuki on tärkeää

Kyky voida jatkaa työelämässä on keskeistä monien syöpäpotilaiden elämässä, ja työhön palaava syöpään sairastunut tarvitsee ensisijaisesti tukea jaksamisessa. ”Tällä hetkellä psyykkinen tuki hoitojen aikana on riittämätöntä etenkin hoitojen päättyessä ja arjen alkaessa, mikä heijastuu jaksamisen ja mielenterveyden haasteina. Tukea kaivataan syöpään sairastumisen jälkeen myös työnhaussa ja työhön paluun konkreettisissa kysymyksissä”, kertoo Suomen Syöpäpotilaat ry:n toiminnanjohtaja Minna Anttonen. Anttosen mukaan myös henkinen jaksaminen tulisi paremmin huomioida läpi koko palvelunkäyttäjän hoitopolun diagnoosin saamisesta töihin paluuseen tai työnhakuun asti. Pätkätöitä tekevillä ja määräaikaisissa työsuhteissa olevilla ei useinkaan ole työterveyshuollon tukea.

Hyviäkin kokemuksia on: Monilla työpaikoilla on huomioitu syöpäselviytyjän erityistarpeet ja jaksaminen esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuutta lyhennettyyn työpäivään, muutettu työnkuvaa ja suhtauduttu asianmukaisesti työntekijään. Suomen Syöpäpotilaat ry:n kolmivuotinen STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen) rahoittama työelämähanke “Elossa ja osallisena, myös työelämässä!” tarjoaa vertaistukea, kannustusta, tietoa, verkostoja ja tapahtumia. Anttonen kertoo, että lokakuussa alkavat Helsingissä ryhmät Taukohuone ja Työmatka sekä myöhemmin syksyllä Minä, syöpä ja työ -teemasarjan tilaisuudet. Alkuvuodesta 2018 toiminta laajenee myös Pirkanmaalle ja myöhemmin Pohjois-Karjalaan sekä digimuodossa koko Suomeen.

Rintasyövän levinneisyys ja hoito vaikuttavat oleellisesti työssä käynnin mahdollisuuksiin

EIU:n selvityksessä ei käsitellä levinneeseen rintasyöpään sairastuneiden työssä käyntiä.Levinneeseen rintasyöpään sairastuneen on yleisesti mahdollista siirtyä sairauseläkkeelle. Osa kuitenkin haluaisi vielä käydä töissä. ”Esimerkiksi solunsalpaajahoidoista potilaille voi kehittyä haittavaikutuksia, kuten voimakasta uupumusta tai pahoinvointia, joiden vuoksi työssä käyminen ei olekaan mahdollista. Täsmälääkkeet yleensä tuottavat vähemmän ja lievempiä sivuoireita, eli siksi työssä käyminen onnistuu paremmin kuin sytostaattihoidon aikana,” toteaa Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry:n puheenjohtaja Anu Niemi.

Rintasyöpä Suomessa

Rintasyöpä on suomalaisten yleisin syöpätauti.2 Suomessa rintasyöpään sairastutaan keskimäärin useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa: joka kahdeksas suomalainen nainen saa rintasyövän jossain vaiheessa elämäänsä.1,2 Tällä hetkellä maassamme elää noin 67 000 rintasyövän sairastanutta tai sitä sairastavaa naista. Riski sairastua rintasyöpään kasvaa iän myötä. Yli puolet rintasyövistä todetaan kuitenkin alle 65-vuotiailla.2

Paikallisen rintasyövän ennuste on hyvä: yli 90 % paikalliseen rintasyöpään sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua sairastumisesta. Levinneeseen rintasyöpään sairastuu vuosittain lähes 1 000 naista.2 Näiden naisten keskimääräinen elinaika on 2–3 vuotta taudin toteamisesta.4

Suomen syöpärekisterin ennusteen mukaan rintasyöpien määrän odotetaan nousevan seuraavan lähes kymmenen vuoden aikana nykyisestä 5 000 tapauksesta 6 400 vuosittaiseen tapaukseen.5

Taustatietoa tutkimusraportista The Road to a Better Normal: Breast Cancer Patients and Survivors in the EU Workforce Report1
Raportin tulokset perustuvat kymmenen Euroopan maan terveydenhuollon asiantuntijoiden haastatteluihin.Selvityksen toteuttanut Economist Intelligence Unit käytti myös lääketieteellisiä ja muita tietokantoja. Työtä ohjasi kansainvälinen terveydenhuollon ammattilaisista koostunut toimikunta. Selvityksessä tarkasteltiin 10 Euroopan maan rintasyöpäpotilaiden ja rintasyövästä parantuneiden, mahdollisuuksia palata työelämään: mitä esteitä paluussa kohdattiin ja mitä tukea paluussa tarvittaisiin. Selvitykseen osallistui 10 maata: Belgia, Tanska, Iso-Britannia, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia ja Alankomaat. Selvityksen on rahoittanut Pfizer. Raportti ja maaprofiilit: www.EIUperspectives.economist.com/healthcare/breast-cancer-eu-workforce

Lisätietoja

  • ”Elossa ja osallisena, myös työelämässä!” -hanke: Toiminnanjohtaja Minna Anttonen, Suomen Syöpäpotilaat ry, puh. 044 322 8964
  • Rintasyöpäpotilaiden kokemukset: Puheenjohtaja Anu Niemi Rintasyöpäyhdistys Europa Donna Finland ry, puh. 040 519 5210
  • EIU:n selvitys ja rintasyövän hoidot: Onkologian johtaja, Heikki Nokelainen, Pfizer, puh. (09) 430 040(vaihde)

Lähteet

  1. The Economist Intelligence Unit. The Road to a Better Normal:Breast Cancer Patients and Survivors in the EU Workforce Report. www.EIUperspectives.economist.com/healthcare/breast-cancer-eu-workforce. Julkaistu 10.10.2017.
  2. Suomen Syöpärekisteri. https://tilastot.syoparekisteri.fi/syovat/help_main_fi.html. Päivitetty 5.10.2017.
  3. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
    ISSN=1799-5051. 2015, 1. Kuolemansyyt 2015. Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 23.4.2017.
    Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2015/ksyyt_2015_2016-12-30_kat_001_fi.html
  4. Mattson J ja Huovinen R. Levinneen rintasyövän hoito. Duodecim 2015;131:1033–1040.
  5. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen ohjaus 6/2014. Syöpätautien asiantuntijaryhmä: Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014 – 2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa. Tampere: THL 2014. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-185-3.

Hyvä terveys on elintärkeää - niin yksilölle kuin yhteiskunnalle. Pfizerin tehtävänä on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkialla maailmassa. Yhtenä maailman suurimmista lääkeyrityksistä Pfizerilla on ollut merkittävä rooli lääketieteen kehittämisessä. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. Pfizer on mukana luomassa uusia, edistyksellisiä lääkehoitoja ja toimintatapoja muiden terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on mahdollistaa paras lääkehoito sitä tarvitseville. Maailmassa on arvioitu olevan noin 30 000 eri sairautta. Niistä vain noin kolmasosaan on saatavilla tehokasta hoitoa. Kehitys on vasta alkanut. www.pfizer.fi